Ansioituneille tekijöille myönnettävän Alfred Kordelinin palkinnon saavat tänä vuonna zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti, kirjailija, kääntäjä Stefan Moster ja Faktabaari. Kukin palkittu saa 50 000 euroa.
Alfred Kordelinin palkinnolla säätiö haluaa huomioida yksityishenkilöitä, työryhmiä ja yhteisöjä, jotka tekevät tärkeää työtä yhteiskunnassamme ja luovat sitä kautta edellytyksiä myös parempaan tulevaisuuteen. Säätiö on jakanut vastaavia huomionosoituksia vuodesta 1920.
Kahdeksankymmentä toimijaa yliopistoista taiteen järjestöihin voi ehdottaa palkinnonsaajia. Palkitut valitsi 53. ehdotuksen joukosta säätiön nimeämä toimikunta, johon kuuluivat Juha Laaksonen (pj.), Jukka Seppälä, Markus Leikola, Kaisa Häkkinen, Maria Lasonen-Aarnio ja Mikko Kosonen.
– Sivistys on paremman tulevaisuuden perusta, ja työ sen eteen vie aikaa, vaatii sinnikkyyttä eikä aina ole päiväkohtaisen trendikästä. Silti se on ajankohtaista. Minusta tämä hyvin kuvaa palkittuja. He edustavat eri aloja, ja tällainen monimuotoisuus on tunnusomaista Alfred Kordelinin säätiölle, toteaa palkintotoimikunnan puheenjohtaja Juha Laaksonen.
Palkintotoimikunnan perustelut palkinnon myöntämiseksi
Kääntäjä, kirjailija Stefan Moster
Stefan Moster on tehnyt poikkeuksellisen mittavan työn suomenkielisen kaunokirjallisuuden saksantajana. Hän on edistänyt suomalaisen kirjallisuuden asemaa ja näkyvyyttä saksankielisellä alueella aivan korvaamattomalla tavalla. Mosterin tekemien saksannosten määrä on häkellyttävä, mutta hän kamppailee aivan omassa lajissaan selvittyään lukuisten poikkeuksellisen haasteellisten kaunokirjallisten teosten kääntämisen karikoista. Tämän hän on saavuttanut taitavuutensa ja kielellisen virtuositeettinsa ansiosta.
Merkittävin aikaansaannos on Volter Kilven teosten saksantaminen. Kilven poikkeuksellisen rikasmuotoisen kielen ja omaperäisen tyylin vuoksi hänen teoksiaan on pidetty mahdottomina kääntää. Alastalon salissa-järkäleen saksannos Im Saal von Alastalo ilmestyi 2021. Se on saanut ylistäviä arvioita Suomessa ja Saksassa sekä arvostetun Helmut-M.-Braem -kääntäjäpalkinnon. Saksannos on suuri kulttuuriteko, joka avaa Kilven tietä maailmanmaineeseen, jonka hän olisi ansainnut jo kauan sitten.
Monilta tärkeiltä suomalaiskirjailijoilta, kuten Rosa Liksomilta, Kari Hotakaiselta ja Hannu Raittilalta, Moster on kääntänyt koko heidän keskeisen tuotantonsa. Hänen käännöstöidensä joukkoon kuuluu myös Mirkka Rekolan runoja ja Eeva-Liisa Mannerin näytelmä Poltettu oranssi. Käännösten lajikirjo ulottuu aina rikos- ja jännityskirjallisuuteen sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuteen asti. Aikana, jolloin kulttuurisen vuoropuhelun ja avautumisen merkitys korostuu entisestään, on tärkeää, että suomalaista kulttuuria tehdään näkyväksi osana eurooppalaista kulttuuripääomaa. Tämän kautta se voi toimia myös virikkeitä antavana osapuolena. Tässä tehtävässä Mosterin kaltaiset monitaitoiset kulttuurilähettiläät ovat korvaamattomia.
Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti
Olli Vapalahti on tehnyt korkeatasoista ja vaikuttavaa tutkimusta eläinten ihmisiin välittämistä virussairauksista kuten myyräkuumeesta, zikavirusinfektiosta, SARS-CoV-2:n aiheuttamasta koronavirustaudista ja lintuinfluenssasta. Kansainvälisesti arvostetun tutkimuksen kohteena ovat olleet niin globaalit kuin suomalaisille tyypilliset virusperäiset sairaudet. Vapalahden tutkimusotteen poikkitieteellisyys mahdollistaa yritykset ratkaista monimutkaisiakin terveyteen liittyviä haasteita. Vapalahdella on myös kyky tuottaa nopeasti tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi ja taito ilmaista vaikeat asiat selkeästi, ymmärrettävästi ja kiihkottomasti.
Eläinvälitteiset taudit (zoonoosit) ja niiden riskit ihmiskunnalle ovat olleet pitkään WHO:n erikoistarkkailussa, mutta vasta koronaviruspandemia herätti ymmärtämään zoonoosien riskin koko laajuuden. Vapalahden tutkimusyksikkö oli etulinjassa analysoimassa uutta virusta, ja se keskittikin voimavaransa koronaviruksen tutkimiseen koko pandemian ajan. Ryhmä on julkaissut viruksesta kymmeniä tutkimuksia, joista monet on todettu alan tieteellisten lehtien ehdottomaksi parhaimmistoksi. Tämä on erittäin vaikuttava saavutus, sillä viruksen perimä oli julkaistu ja käytettävissä vasta niinkin myöhään kuin tammikuussa 2020. Pandemian synnyttämässä ennennäkemättömässä maailmanlaajuisessa kriisissä tutkimustiedolle oli suuri kysyntä. Vapalahti oli keskeisesti mukana toimittamassa valtioneuvostolle katsauksia uusimmista tutkimustuloksista niin Suomesta kuin maailmaltakin. Katsausten tavoitteena oli välittää ajankohtaista tutkimustietoa päätöksentekijöille vaikeassa tilanteessa. Vapalahti oli myös auliisti median käytettävissä, kun tarve asiantunteviin lausuntoihin ja arvioihin oli ennennäkemättömän suuri.
Vapalahden johdonmukaisesti harjoittama erilaisten eläinvälitteisten virustautien tutkimus on esimerkki pitkäjänteisen perustutkimuksen tarpeellisuudesta. Perustutkimukselle on usein vaikea heti nähdä käytännön sovellusmahdollisuuksia, ja se ei ole useinkaan päivänkohtaisen trendikästä. Tulosten laajempi merkitys voi näkyä vasta vuosien päästä. Koronaviruspandemian puhjetessa Vapalahden tutkimustyön merkitys murtautui yhtäkkisesti maallikoidenkin – kansalaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden – tietoisuuteen. Vapalahti on osannut vastata tilanteen luomiin monialaisiin haasteisiin erinomaisesti ja esimerkillisesti.
Faktabaari / Avoin yhteiskunta ry.
Faktabaari on vuonna 2014 perustettu poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin faktantarkistuspalvelu, joka toimii verkossa. Digitaaliseen tiedonhankintaan nojaavassa yhteiskunnassa se tarjoaa ainutlaatuisen turvatakuun kasvavaa disinformaatiota vastaan. Työ on tärkeää aikana, jolloin väärä tieto voi levitä huimaavalla vauhdilla. Mediassa, ja erityisesti monitahoisessa ja jatkuvasti muuttuvassa sosiaalisessa mediassa, tiedon luotettavuus on olennaista. Faktabaari edistää tosiasiapohjaista julkista keskustelua ja nostaa esille esimerkiksi politiikassa käytettyjä vääriä ja harhaanjohtavia tietoja. Faktabaari on osoittanut välttämättömyytensä kriisitilanteissa ja demokratian saranakohdissa: vaalien alla, koronapandemian aikana ja Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainaan. Faktabaari on vakiinnuttanut asemansa journalistien, kasvattajien sekä muiden tiedon jakajien työkaluna ja kumppanina heidän tehtävässään totuudenmukaisen tiedon välittäjinä.
Faktabaarilla ja sen perustaneella Avoin yhteiskunta ry:llä on kunnioitettava sivistyksellinen tavoite kehittäessään ja ylläpitäessään kansalaisten medialukutaitoa. Yhteydet merkittäviin kansainvälisiin verkostoihin, suomalaisiin yliopistoihin ja Sitraan ovat osaltaan taanneet Faktabaarin toiminnan laadukkuuden ja rajoja ylittävän vaikutuksen. Tietoja arvioidessaan Faktabaari tukeutuukin länsimaisen journalismin tiukimpiin standardeihin ja eettisiin periaatteisiin. Faktabaarin ainutlaatuinen työ tuo omalta tärkeältä osaltaan näkyväksi, kuinka avoimuuden ja totuudenmukaisen tiedon periaatteiden ylläpitäminen vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja valppautta. Tästä työstä Kordelinin säätiö myöntää Faktabaarille sen ansaitseman tunnustuspalkinnon.
Alfred Kordelinin säätiö on yleishyödyllinen toimija, joka tukee työtä suomalaisen tieteen, taiteen ja sivistystoiminnan hyväksi vuosittain yli kuudella miljoonalla eurolla.
Lisätiedot:
Erik Båsk
toimitusjohtaja
Alfred Kordelinin säätiö
puh. 040 825 8071