/ Ajankohtaista

Alfred Kordelinin säätiö myönsi neljä palkintoa

Alfred Kordelinin säätiö on jakanut apurahoina 3,4 miljoonaa euroa ja myöntänyt neljä Alfred Kordelinin -palkintoa yhteensä 120 000 euroa. 30 000 euron arvoinen Alfred Kordelinin -palkinto myönnettiin akatemiaprofessori Hannu Salmelle, kirjailija Riina Katajavuorelle, taiteilijaryhmä IC-98:lle ja Suomi-koulujen tuki ry:lle, yhteensä 120 000 euroa. Palkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on työssään merkittävällä tavalla toiminut suomalaisen sivistyksen puolesta.

Säätiö myönsi elokuun haussa 271 apurahaa tutkijoille, taiteilijoille ja yhteiskunn  allisille toimijoille. Apurahojen hakuaika oli 1.-15.8.2018. Apurahojen saajat julkaistaan säätiön nettisivuilla www.kordelin.fi keskiviikkona 7.11.2018. Alfred Kordelinin säätiö on jakanut apurahoja keskeytyksettä vuodesta 1920 lähtien. Tänä toimintavuonna säätiö jakaa yhteensä 5 MEUR apurahoina ja palkintoina. Säätiön seuraava apurahahaku järjestetään tammikuussa 2019.

Alfred Kordelinin -palkintojen saajat, palkintoperustelut

 

Akatemiaprofessori Hannu Salmi

Hannu Salmi, kuvaaja Ty/Hanna Oksanen

Akatemiaprofessori Hannu Salmi on laaja-alainen tutkija, kirjoittaja ja kulttuurivaikuttaja. Hän on uranuurtaja kotimaisen audiovisuaalisen kulttuurin historian tutkijana. Salmi on muutenkin ansioitunut populaari- ja mediakulttuurin yllättävän pitkän historian selvittäjänä. Hän on kirjoittanut tekniikan historian kuriositeeteista, kuten junista ja elokuvista, joista on myöhemmin tullut keskeisiä elementtejä länsimaisessa todellisuudessa. Omimmalla alueellaan Salmi on käsitellessään 1800-luvun varhaisia mediailmiöitä kuten Niccolo Paganinia tai silloisia vastavirtaan ajattelijoita kuten Richard Wagneria. Hän on kuitenkin tutkinut myös abstraktimpia ilmiöitä kuten tilan, liikkeen ja eriaikaisuuden historiaa. Hannu Salmi on tuonut esiin kulttuurin arkipäiväisiltä näyttäviä ilmiöitä, ajattelutapojen, mielenmaisemien ja tunteiden historiaa. Hän analysoi oivaltavasti kulttuurin eri osa-alueiden ja yhteiskunnallisten ilmiöiden keskinäisiä suhteita. Lähteinään Salmi käyttää luovasti kaunokirjallista ja visuaalista aineistoa kirjallisen materiaalin ohella. Salmi on valistanut kiitettävästi kotimaista lukijakuntaa suomenkielisillä tutkimuksillaan ja tietokirjoillaan, mutta hän on julkaissut merkittäviä teoksia myös saksaksi ja englanniksi. Salmi on myös aktiivinen keskustelija. Hänen asiantuntemustaan käytetään tiedotusvälineissä usein erityisesti nykykulttuurin ilmiöitä käsiteltäessä.

Kirjailija Riina Katajavuori

Riina Katajavuori, kuvaaja Markko Taina

Riina Katajavuori on monipuolinen ja lahjakas kirjailija, joka on kirjoittanut runoutta, proosaa ja lastenkirjoja. Hänen runojaan on käännetty lähes 30 kielelle, ja hänen lastenkirjojaan on käännetty saksaksi ja tanskaksi. Vastikään ilmestynyt runokokoelma Maailma tuulenkaatama (2018) on jo saanut hyvän vastaanoton. Se löytöretkeilee kapteeni James Cookin jalanjäljissä ympäri maailmaa, joka on muuttunut huomattavasti pienemmäksi ja haavoittuvammaksi sitten Cookin 1700-luvun, vaikka asenteet maailman tilaa kohtaan eivät aina olekaan muuttuneet. Paljon huomiota herättänyt romaani Wenla Männistö (2014) päivittää Kiven Seitsemän veljeksen itseään etsivien nuorten aikuisten kohelluksen omaan aikaamme, jota epävarmuus ja juurettomuus määrittävät. Tämä tapahtuu oivaltavasti naisten näkökulmaan tarkentaen. Hervoton ja yllättävä huumori sekä kutkuttavat parodiset ratkaisut leimaavat näitäkin Katajavuoren teoksia. Katajavuoren parodisessa otteessa on kuitenkin aina asioiden tilasta aidosti huolestunut pohjavire. Vaivihkaiset kirjallisuusviittaukset osoittavat huumorin alle kätkeytyvän perimmäisen traditiotietoisuuden. Katajavuori puhuttelee teoksillaan laajaa yleisöä lapsista aikuisiin ja uudistaa raikkaalla tavalla suomenkielisen runon ja proosan kenttää. Katajavuori kasvattaa myös aivan uutta lukijapolvea sympaattisilla ja kieleltään rikkailla lastenkirjoilla.

Taiteilijaryhmä IC-98

IC-98, kuvaaja Noora Isoeskeli

Visa Suonpää ja Patrik Söderlund muodostavat taiteilijaryhmä IC-98:n. Parivaljakko toteuttaa tekemisiään installaatioina, animaatiofilmeinä, piirroksina ja painotuotteina. Teknisesti vaativimpien teosten taustalla on laaja avustajajoukko. IC-98:n tunnetuin teos on aidattu ja maatumaan jätetty Kronoksen talo Pöytyällä. Maatilan pihapiiri on palautettu takaisin alkuperäiselle omistajalleen, maapallolle. IC-98 ponnistaa hyvinkin teoreettisesta yhteiskuntafilosofiasta, mutta tutkiva asenne muuntuu hämmästyttävän vaikuttaviksi kuvataiteellisiksi      ilmaisuiksi. Lähtökohtana on useimmiten luonnon ja kulttuurin vaikeasti jäsentyvä suhde. Taitavien teknisten installaatioiden avulla pitkän aikajänteen hitaat muutokset tulevat kouriintuntuvan käsitettäviksi. IC-98:lla ihmisen ja luonnon suhteen pohdinta kääntyy helposti ympäristötuhon ja ihmisen jälkeisen maailman kuvitelmiin. Vaikka ihminen on vain lyhytaikainen vierailija maapallolla, hän on onnistunut jättämään siihen kohtalokkaat, koskaan katoamattomat jälkensä. IC-98:n teosten mustavalkoisessa maailmassa asiat eivät ole kuitenkaan täysin mustavalkoisia. Teosten kokonaisvaltainen, kosminen perspektiivi näyttää vaikuttavasti, kuinka kaikki elollinen on ollut ja tuleekin olemaan jatkuvan muodonmuutoksen tilassa. IC-98:n kurkotukset maailmaan, josta ihminen on poistunut, pohjaavat länsimaisen dystooppisen ajattelun perinteen vankkaan hallintaan. IC-98:n profetiat eivät irtoa kriittisen yhteiskunta-ajattelun pitkästä jatkumosta vaan rikastuttavat sitä oivaltavin visuaalisin keinoin. Syvä paneutuminen sekä taustatyöhön että käytännön toteutukseen kannattelevat IC-98:n animaatioiden ja installaatioiden välittämää subliimin melankolista tunnelmaa.

Suomi-koulujen tuki ry

Suomi-koulujen tuki ry:n hallitus, kuvaaja Veera Toivonen

 

Suomi-koulut ovat suomen kielen ja kulttuurin vaalijoita vankalla 60 vuoden kokemuksella. Tällä hetkellä noin 140 koulussa opiskelee yli 4000 lasta ja nuorta 45 eri maassa, kaikissa maanosissa. Suomi-koulut antavat täydentävää opetusta väliaikaisesti ja vakinaisesti ulkomailla asuville kouluikäisille ylläpitääkseen ja vahvistaakseen heidän äidinkielen osaamistaan. Samalla koulut perehdyttävät laajemminkin Suomen historiaan ja kulttuuriin, sillä suomi ei välttämättä ole kaikkien oppilaiden ykköskieli. Kielellisen ja kulttuurisen identiteetin vahvuus on tärkeä selviytymisen ja jaksamisen lähde vieraassa ympäristössä eläville lapsille ja nuorille. Tässä Suomi-koulut tekevät arvokasta ja korvaamatonta työtä. Koulut toimivat myös tärkeinä kohtaamispaikkoina lasten vanhemmille. Suomi-koulut rohkaisevat ja motivoivat vanhempia suomen kielen käyttöön ja sen arvostamiseen. Näin ne ovat tärkeänä tukena lasten kielellisessä kehityksessä sekä kasvatuksessa aitoon monikielisyyteen. Suomi-koulut toimivat vapaaehtoisvoimin. Vuosittaiset koulutuspäivät ja opetussuunnitelmat takaavat opetuksen yhdenmukaisen tasokkuuden. Ympäri maailmaa vaikuttava kunnianhimoinen ruohonjuuritason kulttuurinen kasvatustyö jää kotimaassa helposti huomiotta.

Lisätiedot

Alfred Kordelinin säätiö
toimitusjohtaja Erik Båsk
040 825 8071