Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt 0,9 miljoonaa euroa tutkimus- ja tietohankkeisiin. Suurin rahoitus, 300 000 euroa, myönnettiin humanistista tutkimusta ja tekoälytutkimusta yhdistävään suomalaisen kirjallisuuden atlakseen. Suomen taiteen historian uudelleen kirjoittamiseen säätiö myönsi 240 000 euroa, Kansalliskirjaston saamenkielisten kieli- ja kulttuuriaineistojen saatavuuden parantamiseen 240 000 euroa sekä metsämäntyjä sairastuttavan taudin tutkimiseen 130 000 euroa.
”Tällä hakukierroksella rahoitimme tutkimus- ja tietohankkeita, jotka ovat tärkeitä ei vain tiedeyhteisölle vaan myös suuremmalle yleisölle. Hankkeissa osallistetaan tutkimuksen tekoon, autetaan ihmisiä pääsemään tiedon äärelle ja luodaan uusia tulkintoja olemassa olevasta tiedosta”, toteaa Alfred Kordelinin säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk.
Suomalaisen kirjallisuuden atlakseen 300 000 euroa
Suurin apuraha myönnettiin kotimaisen kirjallisuushistorian tutkimukseen. Turun yliopiston dosentti Asko Nivalan johtamassa hankkeessa lähtökohtana ovat vuosina 1870–1940 julkaistut kotimaisen kirjallisuuden klassikot ja niissä mainitut paikannimet. Romaaneissa mainittujen paikannimet yksilöidään ja yhdistetään maantieteellisiin koordinaatteihin. Tämän pohjalta kootaan kirjallisuuden atlas eli kartasto.
Tutkimuksessa sovelletaan automaattista nimentunnistusta. Kyseessä on digitaalisten ihmistieteiden alueella kehitetty kieliteknologia erisnimien löytämiseen teksteistä. Tuhansia tekstejä sisältävän aineiston avulla tutkijat selvittävät, missä sijaitsivat kirjallisuutemme keskukset ja periferiat. Esimerkiksi Kaarlo Hännisen Kiveliön karkurit (1923) sekä Volter Kilven Kirkolle -romaaneissa (1937) mainitut paikat sijoittuvat Suomen koillis- tai lounaisosiin mutta myös Itämeren alueelle. Vaikka Koillismaa ja Saaristomeri ovat molemmat vaikeasti saavutettavia periferioita, tutkimus osoittaakin, että romaaneissa mainitut paikat itse asiassa olivatkin keskuksia niiden tiiviiden Eurooppa-yhteyksien vuoksi. Kiveliön karkureissa kuvataan saksalaisten sotavankien pakomatkaa Venäjältä Pohjois-Suomen kautta Ruotsiin, kun taas Kilven kuvaamat kustavilaiset keskustelevat Itämeren alueen satamakaupungeista, jotka ovat heille merimatkoilta tuttuja.
Saamelaisen kieli- ja kulttuuriaineiston saatavuuden parantamiseen 240 000 euroa
Finna, Finto ja Kotoistus ovat Kansalliskirjaston hallinnoimia digitaalisia palveluita. Hakupalvelu Finna on portti kulttuuriperintöaineistoon. Finto sisältää aineistojen sisältöjen kuvailussa ja tietohauissa käytettävää käsitteistöä. Kotoistus edistää tieto- ja viestintäteknisten palvelujen omakielistä käyttöä. Palvelut on aikanaan rakennettu suomen, ruotsin ja englannin kielille.
Säätiön apurahalla palveluihin tehdään mittava parannus lisäämällä niihin pohjoissaamen tuki. Näin saamenkielisen aineiston näkyvyys palveluissa paranee ja aineistot ovat helpommin löydettävissä. Kansalliskirjasto toteuttaa työn yhdessä lukuisten saamelaiskielten ja -kulttuurien toimijoiden, kuten Suomen saamelaisen erikoiskirjaston ja saamelaismuseon Siidan kanssa.
Metsämäntyjä sairastuttavan taudin tutkimiseen 130 000 euroa
Suomen metsien tilaa seuraavalle Luonnonvarakeskukselle myönnettiin 130 000 euron rahoitus mäntyjä sairastuttavan taudin, etelänversosurman, tutkimiseen. Taudin aiheuttava havuparikas-sieni aktivoituu tuholaiseksi ja pahimmillaan tappaa stressaantuneet männyt nopeasti. Tutkijat ovat arvioineet, että ilmaston lämpeneminen ja kuivuus vauhdittavat taudin esiintymistä. Ensimmäinen etelänversosurmatuho männyillä havaittiin kesällä 2021. MMT Eeva Terhosen johtamassa tutkimuksessa määritetään, miten laajalle tauti on levinnyt Suomessa. Tutkimuksen tekijät pyytävät suomalaisia avuksi näytteiden keruuseen.
Suomen taiteen historian uudelleen kirjoittamiseen 240 000 euroa
Apuraha, 240 000 euroa, myönnettiin taidehistorian tutkimukseen. Åbo Akademin apulaisprofessori Marie-Sofie Lundströmin johtamassa tutkimushankkeessa tuotetaan uusi kolmiosainen yleisteos suomalaisen taiteen ja arkkitehtuurin historiasta. Taidehistorian kenttä ja tavat tulkita suomalaista taidetta ovat ratkaisevasti muuttuneet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Päivitys tulee tarpeeseen. Nykyisin korkeakouluopiskelijoiden, opettajien ja museoiden käytössä oleva perusteos on julkaistu runsas 20 vuotta sitten.
Myöntämällä rahoituksen suoraan kahdelle vuodelle ja toimimalla päätukijana säätiö haluaa yksinkertaistaa hankerahoitusta tilanteessa, jossa rahoitus joudutaan keräämään monesta eri lähteestä.
Suuret kulttuurihankkeet -apuraha on tarkoitettu ajankohtaisille hankkeille, jotka voivat olla alaltaan niin tiedettä, taidetta, yhteiskunnallista toimintaa kuin niiden erilaisia yhdistelmiäkin. Apurahojen hakuaika oli 1.-31.1.2022. Hakemuksia tuli yhteensä 146 kappaletta, ja apurahahakemusten yhteissumma oli 28 miljoonaa euroa. Säätiön hallitus päätti apurahojen saajista 23.3.2022.
Alfred Kordelinin säätiö on yksityinen yleishyödyllinen apurahasäätiö, joka tukee tiedettä ja kulttuuria vuosittain noin viidellä miljoonalla eurolla.
Lisätiedot
Alfred Kordelinin säätiötoimitusjohtaja Erik Båsk
040 825 8071
erik.bask@kordelin.fi