Alfred Kordelinin säätiön suuret kulttuurihankkeet -ohjelman tavoitteena on tukea ajankohtaisia hankkeita, jotka voivat olla alaltaan niin tiedettä, taidetta, sivistystoimintaa tai näiden monialaisia yhdistelmiä.
Suuret kulttuurihankkeet -ohjelmasta myönnettiin viisi mittavaa apurahaa, yhteensä 1 005 000 euroa. Hankkeet edistävät kulttuurista monimuotoisuutta, tiedon tuottamista ja jakamista sekä yhteisöjen osallisuutta. Lisäksi ne tukevat suomalaista koulutus- ja tutkimusjärjestelmää sekä kansallista identiteettiä.
—Kentältä nousevat tarpeet ja ideat ovat hyvin rikkaita ja moniäänisiä, ja tämän vuoden viisi tuen saajaa heijastavat tätä hienolla tavalla, kertoo suuret kulttuurihankkeet -työryhmän puheenjohtaja Jukka Seppälä.
Heurekalle kumppaneineen 175 000 euroa Tietokirjafanit -hankkeeseen lasten ja nuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen tukemiseen
Tietokirjafanit-hanke on kaksivuotinen, usean eri toimijan mittava yhteishanke, joka vastaa lukuharrastuksen vähenemisen yhteiskunnalliseen haasteeseen. Valtakunnallisen hankkeen tavoitteena on lasten ja nuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen tukeminen sekä tiedepääoman kerryttäminen kirjastoissa, tiedekeskuksissa ja kirja-alan kesätapahtumissa toteutettavien kirjailijatapaamisen ja työpajojen kautta. Hanke tavoittaa vuosina 2024–2025 tuhansien ylä- ja alakoululaisten lisäksi kirjastokävijät perheistä eläkeläisiin. Kirjailijavierailujen myötä myös tietokirjailijoille syntyy mahdollisuus kohdata lapset ja nuoret yleisönä sekä luoda verkostoja ammatillisen kehittymisen tueksi.
—Kaikki hankkeen materiaalit ovat maksuttomia ja vapaasti käytettävissä myös hankkeen jälkeen, mikä takaa sen, että tulevaisuudessa vuosiluokittain aina uudet koululaiset voivat niitä hyödyntää, sanoo Heurekan ohjelmatuotantopäällikkö Jutta Kujasalo.
Hankkeen kumppaneita ovat muun muassa Lukukeskus, Oodi, Tiedeseurat, Vantaan kirjastot, Suomen Tietokirjailijat, Suomen Kirjastoseura sekä Pelastakaa lapset.
Helsingin yliopistolle 210 000 euroa maahanmuuttajataustaisten monikielisten lasten suomen kielen kehityksen tukemista selvittävään tutkimushankkeeseen
Eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien suomea toisena kielenä oppivien lasten kielenkehityksestä on hyvin vähän tutkittua tietoa. Professori Minna Laakson johtama MULTILINGUA-hanke tuo kansallisesti ja myös kansainvälisesti uutta tieteellistä tietoa maahanmuuttajataustaisten lasten kielenkehityksestä ja sen varhaisesta tukemisesta sujuvan koulunkäynnin mahdollistamiseksi. Hankkeen avulla kehitetään lasten päivittäisessä ympäristössä helposti toteutettavia toimintamalleja kielenkehityksen tukemiseksi perheille ja varhaiskasvatukseen.
Tutkimushanke kartoittaa pitkittäistutkimuksena monikielisten maahanmuuttajataustaisten 4–9-vuotiaiden lasten kielellistä kehitystä ja 4-vuotiaana päiväkodeissa toteutetun kielenkehitystä tukevan pienryhmäintervention vaikutusta lasten kielellisen ymmärtämisen, tuottamisen ja lukemisen taitoihin. Hankkeessa tutkitaan lisäksi lasten kielenoppimisympäristöjä ja kielellisen altistuksen määrää.
—Hankkeen tuloksista raportoidaan kattavasti muun muassa varhaiskasvatuksen erityisopettajille ja syntynyt tieto viedään suomalaisten päiväkotien arkeen ammattilaisia kouluttamalla. Parempi tieto siitä, miten S2-lapset pystyvät säilyttämään oman äidinkielensä ja oppimaan suomen kielen niin hyvin, että he integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan on ratkaisevan tärkeää, sanoo hankkeen tutkija, FT, VO Minnaleena Toivola.
Valamon luostarille 100 000 euroa Virtuaalinen Valamo – käsikirjoituskokoelma verkkotietokannaksi -hankkeeseen
Valamon luostarin käsikirjoituskokoelma ilmentää rikasta ortodoksista uskonto- ja kulttuuriperinnettä, jonka juuret Karjalan alueella ulottuvat lähes tuhannen vuoden päähän. Käsikirjoitukset transkriptioineen valottavat Suomen historiaa vuosisatojen takaa ja työ vaalii rajat ylittävää kulttuuriperintöä.
Käsikirjoituskokoelma sisältää muun muassa pyhien elämäkertoja, kuuluisan kilvoittelijan, Iisak Syyrialaisen teosten slaavinkielisiä käännöksiä sekä edesmenneiden Valamon luostarikilvoittelijoiden muistelu- ja päiväkirjoja.
—Valamon luostarin mittaamattoman arvokkaat ja uniikit aineistot tulevat laajasti saataville ja hyödynnettäviksi digitaalisesti niin tutkijoille kuin ortodoksisesta luostariperinteestä ja Valamon luostarin historiasta kiinnostuneille. Digitaalinen muoto mahdollistaa sisältöihin kohdistuvat haut sekä automaattisten menetelmien käytön tulevaisuuden historiantutkimuksen tarpeisiin, sanoo hankevastaava TT Pasi Hyytiäinen Helsingin yliopistosta.
—Munkit ovat vuosisatoja kirjoittaneet ja kopioineet tekstejä, ja hanke jatkaa tätä perinnettä tässä ajassa: luostarissa tehty työ tuodaan hankkeen myötä uudelle vuosituhannelle, kertoo Valamon luostarin kirjastonhoitaja Virva Suvitie.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansallisarkisto, Itä-Suomen yliopisto sekä Freiburgin yliopisto.
Tekstin talolle 250 000 euroa monitaiteisen Tekstilaboratorio- tapahtumakokonaisuuden toteuttamiseen
Vuonna 2023 avautunut Tekstin talo on tekstin tekijöiden ja kokijoiden yhteisö, joka mahdollistaa luovuuden toteuttamisen harrastajana tai luovan työn ammattilaisena. Tekstin talo tarjoaa työtiloja, luo koulutuspolkuja kirjoittamiselle ja lukemiselle sekä tukee tekstiin liittyvissä ammateissa toimivien ammatti-identiteettiä ja asiantuntijuutta. Hankkeen ulkomaalaisten ja suomalaisten taiteilijoiden residenssityöskentelyn tuloksena tuotetaan runsaasti yleisölle avoimia esityksiä, työpajoja ja keskustelutilaisuuksia, jotka tuovat suomalaisen tekstikulttuurin ja sen mahdollisuudet näkyviksi.
Tekstilaboratorio-hankkeessa vahvistetaan tekstintekijöiden monitaiteista osaamista ja kansainvälisiä verkostoja sekä kasvatetaan yleisön kiinnostusta tekstikulttuuria ja kirjallisuutta kohtaan. Hanke kokoaa yhteen suomalaiset kirjoittajat, kirjailijat, kääntäjät sekä muiden taiteenalojen edustajat. Tekijöille hanke tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kokeilla tekstipohjaisten teosten luomista yhdessä.
—Avasimme Tekstin talon ovet viime vuonna, ja nyt saatu tuki suurhankkeellemme antaa hyvän pohjan talon ja kirjallisuusyhteisömme toiminnan tunnetuksi tekemiseen, kertoo toiminnanjohtaja Laura Serkosalo.
Suomalaiselle Tiedeakatemialle 270 000 euroa Suomen tieteen historia -hankkeeseen
Suomen tieteen historia on Suomalaisen Tiedeakatemian ja Suomen Tiedeseuran yhteishanke, jossa tiedekentän nykyisyyttä ja tulevaisuutta tarkastellaan historian valossa. Työn tuloksena syntyy kolmiosainen Suomen tieteen historia tasavallan aikana -kirjasarja suomeksi ja ruotsiksi sekä yksi osa englanniksi. Hankkeessa hyödynnetty mittava haastattelu- ja muistitietoaineisto kootaan uuteen tietokantaan, joka tulee palvelemaan paitsi nykyisten myös tulevien sukupolvien kansalaisia ja tutkijoita. Aineisto tuottaa uutta tietoa muun muassa tiedekentän sisäisistä kehityslinjoista, tieteellisen toiminnan muuttuneista edellytyksistä ja käytännöistä sekä tieteen ja yhteiskunnan vuoropuhelusta.
—Hanke valottaa tärkeää kysymystä siitä, kenellä on valta määrittää tieteellisiä käytäntöjä ohjaavia sääntöjä, arvoja ja periaatteita ja miten tieteellinen tieto rajataan muista tiedon muodoista. Vastauksia näihin ajankohtaisiin näkökulmiin haetaan historiallisten ja maantieteellisten vertailujen avulla, sanoo hankkeen johtaja Stefan Nygård Suomalaisesta Tiedeakatemiasta.
Suuret kulttuurihankkeet-ohjelman hakuaika oli 1.–31.1.2024. Säätiö vastaanotti 163 hakemusta. Alfred Kordelinin säätiö on yksityinen yleishyödyllinen apurahasäätiö, joka tukee tiedettä, taidetta ja sivistystoimintaa vuosittain noin kuudella miljoonalla eurolla.
Lisätiedot
Erik Båsk
toimitusjohtaja
Alfred Kordelinin säätiö
erik.bask@kordelin.fi
040 825 8071
Jutta Kujansalo
ohjelmatuotantopäällikkö
Heureka, Tiedekeskussäätiö sr
040 9015 280
Minna Laakso
professori
MULTILINGUA-hanke/Helsingin yliopisto
050 5560 796
Virva Suvitie
kirjastonhoitaja
Valamon luostari
0456191706
Pasi Hyytiäinen
teologian tohtori
0407678403
Laura Serkosalo
toiminnanjohtaja
Tekstin talo
044 2305 044
Stefan Nygård
hankejohtaja
Suomalainen Tiedeakatemia
stefan.nygard@acadsci.fi