Kordelinin säätiöltä 0,7 miljoonaa euroa kolmeen suurhankkeeseen

Alfred Kordelinin säätiön suuret kulttuurihankkeet -ohjelmasta myönnettiin kolme apurahaa yhteensä 0,7 meur. Suurimman apurahan, 300 000 euroa, sai Lempäälässä toimiva Kulttuurikeskus PiiPoo Kirsi Kunnas 100 -juhlavuonna toteutettavaan valtakunnalliseen Lasten runovallankumous -hankkeeseen. Tampereen yliopistolle myönnettiin muistisairauden elämänlaatuvaikutuksia koskevaan tutkimukseen 120 000 euroa ja Turun yliopistolle 280 000 euroa Suomen alueen historiallisen eläin- ja kasvilajiston tutkimiseen. Hankkeet ovat kaksivuotisia, ja Kordelinin säätiö toimii niissä päärahoittajana.

– Olemme innostuneita voidessamme rahoittaa kolmea suurta kulttuurihanketta. Ne toteuttavat erinomaisesti kukin omalla alallaan Kordelinin säätiön periaatteita ja toiminnan tavoitteita; ovat yhteiskunnallisesti vaikuttavia ja elävät ajassa, kertoo arviointityöryhmän puheenjohtaja professori Jukka Seppälä Aalto yliopistosta.

Kulttuurikeskus PiiPoolle myönnettiin 300 000 euron apuraha. Lasten runovallankumous on Kirsi Kunnas 100 -juhlavuoden keskeisin ohjelmakokonaisuus ja tavoittaa kokonaisen ikäluokan 60 000 lasta. Hanke toimii lukuisten taiteellisten sisältöjen sateenvarjona kokoamalla eri toimijoita ja monia taiteen sisältöjä yhteen juhlimaan runoutta ja Kunnaksen laajaa elämäntyötä.
– Runoudella, leikillä ja luovuudella on merkittävä rooli kielen oppimisessa ja ajattelun kehittymisessä, kertoo Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu. – Viestimme ilon, osallisuuden ja lukemisen tärkeydestä. Kaikille syksyn 2024 ensiluokkalaisille tullaan jakamaan runoantologia, joka esittelee Kirsi Kunnaksen klassikkorunoja ja uutta lastenrunoutta eri tekijöiltä. Koulut kutsutaan juhlimaan lasten omaa ilmaisua ja sanataidetta. Lisäksi opettajille tuotetaan runouden pariin kutsuva oppimateriaali.

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat mm. WSOY, Tampereen Työväen Teatteri, Yle ja Opetushallitus.

Kirjailija, taiteen akateemikko Kirsi Kunnaksen juhlavuotta vietetään vuonna 2024, jolloin hänen syntymästään tulee kuluneeksi 100 vuotta. Kunnas loi vuonna 1956 perustan suomalaiselle modernille lastenrunoudelle teoksellaan Tiitiäisen satupuu.

Tampereen yliopistolle 120 000 euroa muistisairauden elämänlaatuvaikutuksia selvittävään tutkimukseen

FT, dosentti Jari Pirhosen johtamalle työryhmälle myönnettiin 120 000 euron rahoitus muistisairauden elämänlaatuvaikutusten tutkimiseen. Tutkimuksessa selvitetään muisti- ja ajattelutoimintojen heikentymisen sekä muistisairauden vaikutuksia sairastuneiden ihmisten ja heidän puolisoidensa elämänlaatuun.

Muistisairautta sairastaa tällä hetkellä noin 200 000 suomalaista, ja asia koskee suoraan heidän lähiomaisiaan, yhteensä arviolta 500 000 suomalaista. – Aiemmat muistisairauden elämänlaatuvaikutuksia koskevat tutkimukset ovat selittäneet elämänlaatua muilla kuin itse muistisairaudesta johtuvilla tekijöillä, kuten masennuksella. Todellisuudessa tiedämme hyvin vähän siitä, miten muutokset muisti- ja ajattelutoiminnoissa tai jo saatu sairausdiagnoosi vaikuttavat muistisairaan koettuun elämänlaatuun. Tässä tutkimuksessa saamme uutta tietoa myös muistisairauden vaikutuksista Iäkkäiden puoliso-omaishoitajien hyvinvointiin, kertoo tutkimuksen johtaja Jari Pirhonen Tampereen yliopistosta.  Yhtenä tuloksena odotetaan muistisairauksista käytävän julkisen keskustelun moniäänistymistä. Tavoitteena on, että muistisairaiden ja heidän omaishoitajiensa palveluissa pystytään nykyistä paremmin huomioimaan myös elämänlaadun ylläpitämiseen liittyviä tekijöitä.

Turun yliopistolle 280 000 euroa Fauna & Flora -tutkimukseen

FT, dosentti Otto Latvan työryhmä sai 280 000 euroa Fauna & Flora Fennica -hankkeeseen, jossa selvitetään Suomen alueen historiallista eläin- ja kasvilajistoa.

Suomalaisten luontosuhdetta kuvastavat useat kansalliseläimiksi ja -kasveiksi luokitellut lajit ja kuvaukset Suomesta tuhansien järvien ja metsien maana.    – Tästä huolimatta meillä on hatara käsitys siitä, mitä eläimiä ja kasveja Suomen alueella on pitkällä aikavälillä elänyt. Tämä johtuu siitä, ettei historiallista ja kulttuurista havaintoaineistoa Suomen lajistosta ole aiemmin kerätty systemaattisesti, kertoo monilajisen historian dosentti Otto Latva.
– Usein näitä tutkimuksia on ohjannut ajatus siitä, että vain luonnontieteilijä voi tehdä uskottavia havaintoja luonnosta. Tämä on rajannut monet vielä 1900-luvun puolivälissä ja sitä ennen tehdyt kansalaishavainnot tutkimuksen ulkopuolelle.

Hanke korjaa tilanteen ja uudistaa käsityksemme eri eläin- ja kasvilajien esiintymisestä Suomen alueella 1800-luvulta 1970-luvulle. Esimerkiksi susien uskottiin kuolleen sukupuuttoon Suomesta 1900-luvun alussa. Kulttuurihistoriallinen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että susia eli Suomessa läpi 1900-luvun. Tutkimus tuottaa myös uusia näkökulmia lajikatoa ja laajemmin ympäristöongelmia käsittelevään keskusteluun. – Tulemme esimerkiksi saamaan tietoa siitä, miten tietoisia aikalaiset ovat olleet ympäröivästä lajikirjosta, Latva kertoo.

Tutkimuksessa hyödynnetään digitoitua kulttuuriperintöä, eli sanomalehdissä (1800-1970) julkaistuja kansalaisten tekemiä lajihavaintoja, joista tieteellisessä ja julkisessa keskustelussa ei ole ollut aiemmin tietoa. Tutkijat tuottavat kaikkien kiinnostuneiden käyttöön Suomalaisten lajien historiallisen verkkojulkaisun, joka tulee sisältämään löydetyistä lajihavainnoista tehdyn historiallisen havaintokartaston.

Tutkimus tehdään Turun yliopistossa ja siihen osallistuu historian-, kulttuurin- ja kielentutkijoita.

Suuret kulttuurihankkeet -ohjelman tavoitteena on tukea ajankohtaisia hankkeita, jotka voivat olla alaltaan niin tiedettä, taidetta, yhteiskunnallista toimintaa kuin niiden erilaisia yhdistelmiäkin. Apurahojen hakuaika oli 1.-31.1.2023. Hakemuksia tuli yhteensä 149 kappaletta, ja apurahahakemusten yhteissumma oli 29 miljoonaa euroa. Säätiön hallitus päätti apurahojen saajista 30.3.2023.

Alfred Kordelinin säätiö on yksityinen yleishyödyllinen apurahasäätiö, joka tukee tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa vuosittain noin viidellä miljoonalla eurolla.

Lisätiedot
Marita Seitsalo
yhteyspäällikkö Alfred Kordelinin säätiö
050 4330655
marita.seitsalo@kordelin.fi

Pilvi Kuitu
Toiminnanjohtaja Kulttuurikeskus PiiPoo ry.
0400 433722
pilvi.kuitu@kulttuuripiipoo.fi

Jari Pirhonen
FT, dosentti Tampereen yliopisto
050 4765985
jari.pirhonen@tuni.fi

Otto Latva
FT. dosentti yliopistonlehtori Turun yliopisto
050 328 9846
otto.latva@utu.fi