Erkki Kannosto on tehnyt pitkän ja poikkeuksellisen monipuolisen taiteilijauran, joka alkoi jo 1960-luvun loppupuolella. Kannoston taiteilijuudelle on ollut ominaista sarjallinen ja teemallinen työskentelytapa ja ehtymätön uteliaisuus materiaalien ja niiden yhdistelmien ilmaisullisia mahdollisuuksia kohtaan. Eri aihepiirit ovat vaatineet omanlaisensa materiaalit, ja teosten muoto ja visuaalinen ilme on muodostunut tietoisen työskentelyn ja teosmateriaalien tuloksena. Myös Kannoston teosten mittakaava vaihtelee suuresti. Hän on toteuttanut niin suurikokoisia julkisia teoksia kuin pienoisveistoksiakin. Hän on myös tunnettu mitalitaiteilijana. Uusien ideoiden Kannosto on kertonut syntyvän puutarhaa hoitaessa.

Kultarannassa esiteltävät teokset kuuluvat kahteen sarjaan. Värillisistä lasimateriaaleista ja teräksestä koostuvat teokset kuuluvat teosryhmään Puutarhaunelmia ja marmoriteokset taas sarjaan Terälehdet. Teräksen ja lasin vuorovaikutusta Kannosto ryhtyi tutkimaan 2010-luvun alkuvuosina. Puutarhaunelmien keskeinen teos on Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan Tuusulan toimipisteen uudisrakennuksen kirjastotilaan 2013 valmistunut samanniminen kuusi metriä korkea teoskokonaisuus, jossa tyylitellyt syreenit kukkivat kevään ja punertavat villiviinit syksyn allegorisina symboleina. Viivojen voimakas dynamiikka, muotojen ja vastamuotojen, rytmin ja sommittelun lainalaisuudet ovat leimallisia niin Keudan teokselle kuin sarjan muille töille. Teräsviivaverkkojen ja värikkäiden lasien yhdistelmät tuovat mieleen myös vanhojen kirkkojen lasimaalaukset. Molempien värimaailma elää syvemmin auringonvalon siivilöityessä niiden lävitse. Terälehdet-sarjassa, jonka teokset valmistuivat 2014, Kannosto on ilmentänyt klassisen ja raskaan kivimateriaalin kautta kasvinosien keveyttä ja haurautta. Puhtaan muodon tavoittelussaan veistokset liittyvät modernistisen veistotaiteen perinteeseen. Jollei nimi avaisi teosten tulkinnalle suuntaa, veistoksia voisi pitää puhtaina abstraktioina.

Erkki Kannosto opiskeli kuvanveistoa Suomen Taideakatemian koulussa 1966–70. Hänen töitään oli ensimmäisen kerran esillä 1970 Tampereen Kirjastotalossa (nyk. Kulttuuritalo Laikku). Kannosto on osallistunut FIDEMin kansainvälisiin mitalitaiteen biennaaleihin vuodesta 1973. Hänen töitään on ollut esillä suomalaisen taiteen näyttelyissä ulkomailla samasta vuodesta alkaen. Kannostolla on takanaan mittava ura taideopettajana, ja hän on toiminut myös monipuolisesti erilaisissa taidealan järjestöjen luottamustehtävissä. Hän toimi mm. opettajana ja yliopettajana Taideteollisessa korkeakoulussa 1973–2001 ja opettajana Pekka Halosen Akatemiassa 1998−2011. Kannoston teoksia on keskeisten kotimaisten museoiden, yhteisöjen ja liikelaitosten kokoelmissa. Hän on toteuttanut yli 20 julkista teosta ympäri maata. Tunnetuimpia niistä ovat Punavankien muistomerkki, joka pystytettiin 1978 Lahteen; alttarireliefi Uutinen torilla, joka paljastettiin 1982 Ylöjärven seurakuntakeskuksessa, Kuvanveistäjä Johannes Takasen muistomerkki, joka pystytettiin 1985 Virolahdella, Kaivosmiesten muistomerkki, joka paljastettiin 1986 Outokummussa, Paperintekijän patsas, joka paljastettiin 1989 Anjalankoskella sekä Vaasaan 2005 pystytetyt Syvä jano ja Matkakuume sekä 2006 pystytetty Varjoja metsässä. Kannosto voitti myös taidekilpailut, jotka liittyivät kolmeen ensimmäisenä mainittuun veistokseen. Hän on saanut palkintoja lukuisissa muissa taidekilpailuissa. Kannosto on Kuvanveistäjäliiton ja Suomen Mitalitaiteen killan kunniajäsen. Erkki Kannostolle myönnettiin 2015 Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkki.