Jussi Mäntynen

 

Jussi Mäntynen oli aktiivinen luontoharrastaja, eläintieteellisen laitoksen preparaattori ja konservaattori, kuvanveistäjä ja metsämies. Työ, harrastukset ja taide kietoutuivat hänen persoonassaan toisiinsa.

 

IN ENGLISH

 

 

ILVES, Murjottaja, Excelsior

Mäntynen tunnetaan monipuolisesta, realistisesti kuvatusta eläinaiheistosta, joka sisälsi lintujen lisäksi mm. kotoperäiset suureläimet, hirvet, karhut ja ilvekset. Ne hän työsti useimmiten dioriitista tai graniitista. Luonnonmukaisuus, tarkkapiirteisyys ja elävyys ovat hänen eläinhahmojaan yhdistäviä piirteitä.

Ilves on keskikokoinen kissapeto ja Suomen luonnossa ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Mäntynen on kuvannut näyttelyn Ilves-teoksessa (1929) eläimen istuvana. Jyhkeä veistos on sekä materiaaliltaan että ilmaisultaan luonteenomainen hänen taiteessaan. Karhua Mäntynen on kuvannut eri elämänvaiheissa aina leikkisistä pennuista haavoittuneisiin ja vanhoihin karhuihin. Yhden karhuaiheistaan hän jopa nimesi omakuvakseen. Näyttelyssä esillä oleva pallon päällä taiteileva karhu (Murjottaja, 1926) ei anna vaikutelmaa pohjoisten kansojen toteemieläimeen yleensä liitetystä majesteettisuudesta. Karhu ei kenties seiso maailmankaikkeutta kuvaavan pallon päällä, vaan eläinparka on Mäntysen näkemyksessä joutunut huvittamaan katsojia sirkuksessa.

Mäntysen myöhäistuotannossa on paljon lintuaiheita. Hän tulkitsi mielellään siivet avoimina lentoon nousevia joutsenia ja kurkia. Hänen lintuaiheissaan keskeistä on liikkeen kuvaus. Sodan jälkeen Mäntysen lentoon nousevista linnuista tuli surun ja vapautumisen symboleita. Excelsior-veistos (1940) on toteutettu useampana valoksena pronssista ja hopeasta. Yksi valoksista koristaa taiteilijan ja hänen puolisonsa hautakiveä Turun hautausmaalla.

Kuka?

Jussi Mäntynen (1886 Helsinki – 1978 Turku) opiskeli kuvanveistoa Taideteollisessa keskuskoulussa 1901, 1904 ja 1912–13. Hän oli Alpo Sailon oppilas 1912–13. Mäntynen teki 1919–20­ opintomatkan Berliiniin ja 1926–27 ja 1934 Pariisiin. Opintomatkoillaan Mäntynen tutustui taidemuseoissa erityisesti eläinveistoksiin. Mäntysen töitä oli ensimmäisen kerran esillä näyttelyssä 1925 Helsingissä. Hänen tunnetuin teoksensa lienee Hirvi (1924), jonka alkuperäinen pronssivalos sijoitettiin Viipuriin Torkkelinpuistoon. Veistoksen kolme toisintoa on pystytetty Lahden Erkonpuistoon (1955), Turun Kupittaanpuistoon (1969) ja Helsinkiin Luonnontieteellisen museon edustalle (1972). Mäntynen on veistänyt lukuisia julkisia teoksia, joita löytyy maamme eri puolilta.

Mäntysen menestykselliseen taiteilijauraan vaikuttivat suuresti yksityisnäyttelyt Tukholmassa 1934 ja Lontoossa 1939. Mäntynen osallistui Milanon triennaaliin 1933, josta hän voitti pronssimitalin. Grand Prix’n hän sai maailmannäyttelyistä Brysselissä 1935 ja Pariisissa 1937. Vuonna 1943 Mäntynen muutti Lidingöhön Ruotsiin, jossa hänen taiteestaan oltiin tuolloin kiinnostuneempia kuin kotimaassa. 1967 hän muutti takaisin Suomeen ja täällä Turkuun. Mäntynen lahjoitti Turun taidemuseolle vuosien mittaan lähes 120 teostaan. Taidemuseon yläkerrassa sijaitsevassa ”Mäntysen huoneessa” on pysyvästi esillä hänen pienoisveistoksiaan. Jussi Mäntynen sai Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkin ja professorin arvonimen 1949.


s. 1886
Helsinki
k. 1978
Turku

Opinnot ja tunnustukset
1912–13
Kuvanveiston opintoja Taideteollisessa keskuskoulussa
1933
Pronssimitali Milanon triennaalissa
1935
Grand Prix Brysselin maailmannäyttely
1937
Grand Prix Pariisin maailmannäyttely

Teoksia
1924
Pronssivalos "Hirvi" Viipurin Torkkelinpuistossa ja toisinnot Lahdessa, Turussa ja Helsingissä

Jussi Mäntynen, Ilves, 1929, punagraniitti, Tampereen taidemuseo, Alfred Kordelinin säätiön talletus.
Jussi Mäntynen, Excelsior, 1940, hopea, Lähi-Tapiola.
Jussi Mäntynen, Murjottaja, 1926, punagraniitti, yksityiskokoelma.

Kuvat: Vesa Aaltonen.

Taiteilijat

Emil
Cedercreutz

Lue lisää

Jussi
Mäntynen

Lue lisää

Timo
Heino

Lue lisää

Heli
Ryhänen

Lue lisää

Jenni
Tieaho

Lue lisää

Viktor
Jansson

Lue lisää

Taru
Mäntynen

Lue lisää

Matti
Kalkamo

Lue lisää

Veikko
Myller

Lue lisää

Pirkko
Nukari

Lue lisää


Palaa alkuun