SURUPARVI

Matti Kalkamon tummasävyiseksi patinoidussa Suruparvi-teoksessa (2010) on esitetty alaston miesfiguuri, jonka vartalosta kasvaa oksia. Lehdettömillä oksilla istuu korppia muistuttavia lintuja. Millaista muodonmuutosta korpit ovat saapuneet todistamaan? Teos herättää erilaisia mielikuvia Hitchcockin elokuvista Pyhään Franciscus Assisilaiseen ja antiikin myytteihin.

Lintuaihe oli keskeinen motiivi useissa Alfred Hitchcockin (1899–1980) elokuvissa. Ohjaaja yhdisti linnut ja niiden äänet usein väkivaltaiseen kuolemaan tai uhkaavaan epäjärjestykseen. Pyhällä Franciscus Assisilaisella (n. 1181–1226) oli valoisampi näkemys eläinkunnasta. Hänen kerrotaan saarnanneen taivaan linnuille kyllästyneenä ihmisten kovasydämisyyteen. Pyhää Franciscusta kunnioitetaankin mm. luonnon, luonnonsuojelun ja hyljeksittyjen suojeluspyhimyksenä. Ovidiuksen Muodonmuutoksia-teoksessa (Metamorphoses, ennen vuotta 8 jaa) kerrotaan Narkissoksesta, joka rakastui omaan kuvaansa lähteen pinnalla niin, että ei pystynyt poistumaan lähteeltä vaan kuoli lopulta pois, ja kuihtunut ruumis muuttui narsissiksi, Narkissoksen mukaan nimetyksi keltavalkoiseksi kukaksi. Ovidiuksen runoteoksessa samoin kuin Parthenios Nikaialaisen (­– 14 jaa.) teoksessa Erotica Pathemata (Rakkauden suruista) Apollo-jumalan tavoittelema Dafne-nymfi taas muuttui laakeripuuksi.

Kalkamon Suruparvi-veistos on perushahmotukseltaan lujasti kiinni veistotaiteen perinteessä. Tunnelmaltaan tummanpuhuva teos on kuitenkin lähempänä hitchcockilaista maailmaa kuin antiikin myyttien elegisiä tulkintoja. Myyttien kuvittamisen sijasta teoksessa voikin nähdä vakavamman pohjavireen, joka viittaa laajempiin ihmisen ja luonnon välisiin suhteisiin tai pikemminkin ihmiseen osana luontoa, osana materian ikuista kiertokulkua. Kalkamon taiteelle tyypillisesti teoksen idea on monitasoinen ja pohjautuu osaltaan mustaan huumoriin. Korppeja on pidetty pahaenteisinä lintuina, jotka ennustavat kuolemaa. Ne kokoontuvat parvena lajitoverin löytämän aterian äärelle.

Kuka?

Matti Kalkamo (s. 1968 Tampereella) opiskeli Limingan taidekoulussa 1989–91 ja Kankaanpään taidekoulussa 1991–94. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä 1993 Nuorten näyttelyssä Helsingissä. Kalkamo on tehnyt lukuisia julkisia veistoksia, joista mainittakoon Miekkalinnan poliisiasemalla Hämeenlinnassa 2013 paljastettu Tres Colores, Huittisissa 2012 paljastettu Ympyrähullut (yhdessä Heli Ryhäsen kanssa) ja Tampereella Sammon yleiskoulun pihalla 2009 paljastettu Jumppahuiti. Matti Kalkamo sai William Thuring -nimikkopalkinnon 2011. Hän voitti 1. palkinnon 2012 Hämeen poliisitalon taidekilpailussa ja 2019 Pirkkalan Nuolialan koulun taidekilpailussa.

Taiteilijan kuva: Kristina Sedlerova