Viktor Jansson

 

Sigrid Schaumann kuvasi Janssonin materiaalin käsittelyn taitoja kauniisti 9.2.1931 Svenska Pressenissä: “Veistäjän käsissä savi ei tuntunut enää olevan materiaalia, vaan ajatus tai unelma itsessään.”

 

IN ENGLISH

 

 

Knock out

Viktor Jansson kuului maailmansotien välisen ajan huomattavimpiin kuvanveistäjiimme. Taiteilijana hän on kuitenkin jäänyt tyttärensä Toven varjoon kuten kaikki muutkin lahjakkaan taiteilijaperheen jäsenet: graafikkopuoliso Signe Hammarsten-Jansson sekä pojat, taidevalokuvaaja ja kirjailija Per-Olov Jansson ja sarjakuvataiteilija ja kirjailija Lars Jansson. Taiteilijalaadultaan Viktor Jansson ei ollut niinkään veistäjä vaan muovailija, joka hahmotteli savesta tai kipsistä haluamansa muodon tyhjään tilaan. Graniittia ja marmoria hän käytti materiaalinaan vain harvoin. Sigrid Schaumann kuvasi Janssonin materiaalin käsittelyn taitoja kauniisti 9.2.1931 Svenska Pressenissä: Veistäjän käsissä savi ei tuntunut enää olevan materiaalia, vaan ajatus tai unelma itsessään. Viktor Jansson tunnetaan sankarimonumenteistaan mutta hänen lempiaiheitaan olivat tyylitellyt alastomat naishahmot ja lapset.

Suomi-tarhan altaaseen sijoitettu Knock out (1937) kuuluu sarjaan sommittelultaan samantapaisia elämäniloa pursuavia suihkukaivoveistoksia, joissa on kuvattu pojanvesseleitä tasapainoilemassa kalan tai pallon päällä. Useat niistä on pystytetty Helsinkiin, kuten Poika ja kala (1935, Grönblomin talon piha), Leikki II (1942, tunnetaan myös nimellä Aallottaria, Esplanadin puisto) Hei vaan (1942, tunnetaan myös nimillä Ilmaiskyyti ja Vapaakyyti, Esplanadin puisto) Janssonin taidetta tutkineen Ari Latvin mukaan Knock out -veistoksessa on havaittavissa useimmille Janssonin suihkukaivoveistoksille tyypillisiä piirteitä: Jalustan tyylitelty aalto, eloisan ja siron koristeellinen viivakompositio, muodon kiinteys ja elämäniloiset pojanvintiöt, jotka tekevät kaikkensa pysyäkseen tasapainossa hurjissa vesileikeissään.

Knock out -veistoksen tilasi alun perin varatuomari Ernst Nygren, ja se valmistui 1937. Alkuperäisen teoksen nykyinen sijaintipaikka on tuntematon. Tampereen taidemuseo sai taiteilijan perikunnalta lahjoituksena kipsioriginaalin, josta näyttelyssä mukana oleva pronssiversio on valettu 1991.

Kuka?

Viktor Jansson (1886 Helsinki – 1958 Helsinki) opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1903–05. Hän teki 1908–09 opintomatkan Pariisiin, missä hän opiskeli lyhyen aikaa Académie de la Grande Chaumièressa. Toisella matkallaan 1910–11 hän tapasi tulevan puolisonsa, smoolantilaisen taiteilija Signe Hammarstenin. Heidän tyttärensä Tove syntyi 1914. Viktor Janssonin teoksia oli ensi kerran esillä näyttelyssä 1908 Ateneumissa Helsingissä.

Jansson on tehnyt lukuisia julkisia teoksia, joista tunnettuja ovat esimerkiksi 1921 paljastetut Tampereen ja Lahden vapaudenpatsaat. Hänen lempiaiheitaan olivat tyylitellyt, alastomat naishahmot, kuten 1931 Helsingin Kaisaniemen puistoon pystytetty Convolvulus (mallina Tove Jansson) ja pienimuotoiset, humoristiset suihkulähdeveistokset. Viktor Jansson menestyi lukemattomissa taidekilpailuissa. Ensimmäisen kerran hänet palkittiin 1907, jolloin hän sai II palkinnon dukaattikilpailussa ja viimeisen kerran 1956, jolloin hän sai samoin II palkinnon Helsingin Kauppakorkeakoulun suihkukaivokilpailussa.


s. 1886
Helsinki
k. 1958
Helsinki

Opinnot ja tunnustukset
1903–1905
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu
1908–09, 1910–1911
opintomatka Pariisiin Académie de la Grande Chaumièreen
1907
II palkinto dukaattikilpailussa
1956
II palkinto Helsingin Kauppakorkeakoulun suihkukaivokilpailussa

Teoksia
1921
Tampereen ja Lahden vapaudenpatsaat
1931
"Convolvulus" Helsingin Kaisaniemen puistossa

Viktor Jansson, Knock out, 1937, pronssi, jälkivalos, Tampereen taidemuseo. Kuva: Vesa Aaltonen.
Taiteilijan kuva: Viktor Jansson / Wikimedia Commons.

Taiteilijat

Emil
Cedercreutz

Lue lisää

Jussi
Mäntynen

Lue lisää

Timo
Heino

Lue lisää

Heli
Ryhänen

Lue lisää

Jenni
Tieaho

Lue lisää

Viktor
Jansson

Lue lisää

Taru
Mäntynen

Lue lisää

Matti
Kalkamo

Lue lisää

Veikko
Myller

Lue lisää

Pirkko
Nukari

Lue lisää


Palaa alkuun