Alfred Kordelinin palkinnot

Säätiö jakaa vuosittain neljä Alfred Kordelinin palkintoa tieteiseen, taiteisiin, kirjallisuuteen ja kansanvalistukseen.

Vuodesta 1920 lähtien jaetulla palkinnolla on haluttu huomioida suomalaisia kulttuuritekoja. Palkinnon voi saada yksityishenkilö tai yhteisö. Vuonna 2017 palkinnon saivat toimittaja ja tietokirjailija Elina Grundström, PhD Sarah Butcher, suomentaja Kari Klemelä sekä arkkitehti Anssi Lassila.

Palkinnot ovat suuruudeltaan 30 000 euroa. Ensimmäinen kunniapalkinto, 10 000 markkaa, myönnettiin säveltäjä Jean Sibeliukselle vuonna 1920. Säätiön neljän jaoston – tiede, kirjallisuus, taide ja kansanvalistus – asiantuntijat tekevät esityksen palkintojen saajiksi. Palkintojen saajista päättää Kordelinin säätiön hallitus. Jaamme palkinnot Afred Kordelinin syntymäpäivänä 6. marraskuuta.

Alfred Kordelinin säätiön vuosijuhla Helsingissä maanantaina 6. marraskuuta 2017. Palkinnon saajat suomentaja Kari Klemelä (vas), toimittaja ja tietokirjailija Elina Grundström, phD Sarah Butcher sekä arkkitehti Anssi Lassila. Valokuvaaja: Markku Ulander

SARAH BUTCHER

PhD Sarah Butcher on toiminut vuodesta 2016 Helsingin yliopiston yleisen mikrobiologian professorina erikoisalanaan virustutkimus. Hänen tutkimuksessa käyttämänsä pakaste-elektronimikroskopian menetelmä, cryo-EM, on mullistanut virusten rakenteiden tutkimuksen. Tämä on mitä ajankohtaisinta, sillä kemian Nobel-palkinto 2017 myönnettiin juuri cryo-EM -menetelmän keksijöille. Tällä hetkellä Butcher tutkii, voisiko muun muassa nuhakuumetta ja hepatiitti A:ta aiheuttavista picornaviruksista tunnistaa rakenteita, joita voisi käyttää antiviraalisten aineiden tunnistuskohtina. Onnistuessaan tämä voisi johtaa lääkkeisiin, joilla voisi torjua monia yleisimpiä tautejamme. Butcher on julkaissut yli 100 vertaisarvioitua artikkelia erittäin arvostetuissa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Butcher on myös arvostettu opettaja. Hän on esimerkiksi opettanut cryo-EM:n käyttöä EMBO:n (European Molecular Biology Organization) kansainvälisillä kursseilla Nobel-palkinnon saaneiden tutkijoiden kanssa. Sarah Butcherin tutkimus edustaa erinomaisella tavalla korkean tason rakennebiologian alan perustutkimusta, joka samalla tuottaa suoraa yhteiskunnallista hyötyä edistämällä tietämystämme virustaudeista ja niiden torjunnasta.

ELINA GRUNDSTRÖM

Toimittaja ja tietokirjailija Elina Grundström aloitti Julkisen sanan neuvoston ensimmäisenä kokopäivätoimisena puheenjohtajana 2016. Hän on myös ensimmäinen nainen tässä tehtävässä. Grundström on toiminut linjakkaasti hyvän journalistisen tavan edistämiseksi. Hän on edustanut media-alan kenttää ponnekkaasti mutta rauhallisesti kiivaimpienkin kriisien keskellä. Grundström on tarttunut varmaotteisesti kysymyksiin totuudenmukaisen ja kriittisen tiedonvälityksen puolesta. Grundströmin uusimmat tietokirjat – Musta orkidea (2013) ja Malminetsijät (2016) – kasvavat hienosti yksittäistapauksista taloudellisia ja poliittisia valtarakenteita eritteleväksi yhteiskuntakritiikiksi. Elina Grundström ansaitsee tunnustuksen pitkäjänteisestä työstä objektiivisuuteen pyrkivän tiedon, demokraattisten arvojen sekä ihmisoikeuksien puolustamisessa.

 

KARI KLEMELÄ

Suomentaja Kari Klemelä tekee arvokasta kulttuurityötä kääntäessään suomen kielelle kauno- ja tietokirjallisuutta eteläslaavilaisista kielistä sekä venäjästä. Hänen ansiostaan olemme saaneet suoria suomennoksia sloveenin, kroatian, makedonian, bosnian ja serbian kielistä. Näin myös jugoslavialaisen Nobel-ehdokas Danilo Kišin teokset ovat löytäneet suomalaislukijansa. Slaavilaisten kielten ohella Klemelä on kääntänyt ruotsista, englannista, ranskasta ja saksasta. Käännöskirjallisuuden osuus tiedon ja sivistyksen levittäjänä on merkittävä. Tällöin suomentajan taito on ratkaisevassa asemassa, minkä helposti unohdamme. Suomentaja analysoi, tulkitsee ja muuntaa tekstin ymmärrettäväksi mahdollisesti aivan toista kielellistä kulttuuria edustavalle lukijalle. Kaunokirjallisuuden suomentajaa on kiittäminen siitä, että hän tutustuttaa lukijan uusiin maailmoihin, joihin tällä ei muuten olisi sisäänpääsyä. Klemelä tekee tämän varmaotteisesti ja korkeatasoista kirjallista kykyä osoittaen.

ANSSI LASSILA

Arkkitehti Anssi Lassila kuuluu niihin harvoihin nuoremman polven suunnittelijoihin, jotka ovat onnistuneet raivaamaan itselleen omannäköisensä tilan rakennusalan tehokkaaksi jalostetussa kentässä. Hänen arkkitehtoninen otteensa on omaperäinen ja silti selkeä. Rakennukset ovat veistoksellisia, niiden sisätilat dynaamisia, mutta ne välttävät halpoja wau-vaikutelmia. Lassilan ensimmäinen merkittävä suunnitelma, Kärsämäen paanukirkko (2004), rakennettiin osin talkootyönä 1700-luvun rakennusmenetelmin. Lassila tutki vanhojen kirvesmiesten kanssa entisiä puurakennustekniikoita. Hän oli oikeutetusti ihmetellyt sitä, miten jotkin rakennustekniset ratkaisut voivat kestää 200 vuotta, kun niin monet modernit ratkaisut tulevat tiensä päähän muutamassa kymmenessä vuodessa. Lonnan saaren tuore saunarakennus (2017) Helsingissä jatkaa hienosti paanukirkon hirsirakennusperinteitä kunnioittavaa linjaa. Kirkkosuunnittelutoiminta jatkuu komeasti Klaukkalan, Kuokkalan, Suvelan ja Tikkurilan kirkoissa. Puurunkoiset asuinkerrostalot ovat nekin herättäneet ansaittua huomiota. Lassilan suunnittelutyötä leimaa rakennuspaikan historiallisen kontekstin herkkä huomioon otto, käytettyjen materiaalien ekologisuus ja lopputuloksen voimakas materiaalin tuntu. Hänen suunnittelemansa rakennukset ovat tämän päivän arkkitehtuuria, mutta ne ponnistavat juurevasti suomalaisen rakennusperinnön pohjalta.

Alfred Kordelinin säätiön myöntämät palkinnot jaettiin sunnuntaina 6. marraskuuta.2016 säätiön vuosijuhlassa Helsingissä. Palkinnon saajat kuvataiteilija Antti Tanttu (vas), suomen kielen professori, emerita Kaisa Häkkinen sekä toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen. Kuvasta puuttuu neljäs Kordelinin palkinnon saaja professori Markus Jäntti.

ANTTI TANTTU

Antti Tanttu (s.1963) on näkemyksellinen kuvataiteilija, joka on jo 30 vuoden ajan tuonut nähtäväksemme hämmästyttävän hienoja puupiirroksia. Tanttu luo yksinkertaisilla välineillä voimallisia kuvia. Hänen teoksensa vievät meidät taiteentekemisen perusasioiden äärelle. Tantun käsittelyssä puupiirros, grafiikan arkaaisin menetelmä, säilyttää yhteytensä perinteeseen mutta kurkottaa samalla uudenlaisiin ulottuvuuksiin.

Tanttu kaivertaa puuta ja painaa vedoksensa käsin. Näin syntyvät teokset ovat kuitenkin pääsääntöisesti uniikkeja, sillä Tanttu yhdistää graafisiin menetelmiin piirustusta ja maalausta. Näin hän kehittelee hienosti eteenpäin väripuupiirroksen mahdollisuuksia. Teokset ovat suurikokoisia ja näyttäviä. Ne ovat abstrakteja, puoliabstrakteja ja – vuosien myötä yhä useammin – esittäviä.

Tantun aiheina ovat useimmiten ihmisen eksistentiaaliset tunnot, unet ja muistot. Hän käsittelee ihmisen osaa kehittelemiensä arkkityyppisten kuvastojen kautta. Kauhistuttava ja humoristinen käyvät niissä vuoropuhelua. Teosten merkitykset eivät koskaan ole ilmeisiä, vaan työt jäävät kutkuttavan arvoituksellisiksi ja monimerkityksisiksi. Tantun kuvamaailman kauneus on jylhää ja ankaraa, mutta katsojaa palkitsevaa. Vähistä elementeistä syntyy vakuuttavia kokonaisuuksia. Varmaotteinen piirtäjä osaa karsimisen taidon. Tanttu on kunnostautunut myös joidenkin yhtä vähäeleisten videoteosten tekijänä.

Antti Tanttu on osallistunut lukuisiin yhteis- ja yksityisnäyttelyihin vuodesta 1986 lähtien. Hän toimi Kuvataideakatemian taidegrafiikan professorina vuosina 2004–2009.

MARKUS JÄNTTI

Julkistalouden professori Markus Jäntti (s. 1966) on köyhyyden, eriarvoisuuden ja taloudellisen liikkuvuuden tutkija. Erityisesti häntä kiinnostaa perhetaustan vaikutus taloudelliseen liikkuvuuteen.

Jäntti on taloustieteen huippujournaleissa julkaiseva ahkera ja antaumuksellinen tutkija, joka on nyt ehkä uransa tuotteliaimmassa vaiheessa. Jo heti väittelynsä jälkeen hän julkaisi paljon referoidun tutkimuksen eräässä taloustieteen kiistattomista ykköslehdistä, American Economic Review´ssä. Tässä vertailevassa tutkimuksessa USA:n ja Ruotsin ylisukupolvisesta taloudellisesta liikkuvuudesta hän osoitti yhdessä taloustieteen professori Anders Björklundin kanssa vääräksi yleisen luulon, jonka mukaan taloudellinen liikkuvuus olisi USA:ssa suurempaa kuin muissa rikkaissa maissa. Tämän jälkeen Jäntti on julkaissut kymmeniä tutkimuksia taloustieteen parhaissa lehdissä käyttäen paljon kansainvälisiä vertailuaineistoja. Eräs osoitus kansainvälisestä arvostuksesta on hänen laaja katsauksena taloudellisesta liikkuvuudesta alan merkittävässä käsikirjassa. Jäntti osallistuu myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun – hän ei pelkää ottaa kantaa ollen usein toisinajattelija taloustieteilijöiden keskuudessa.

Jäntti väitteli valtiotieteen tohtoriksi Åbo Akademissa 1993 arvosanalla ”laudatur”. Väittelyn jälkeen hän työskenteli Åbo Akademin projektitutkijana, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijana sekä Suomen Akatemian vanhempana tutkijana. Tilastokeskuksen tieteellisenä johtajana Jäntti toimi vuosina 2001–2003.

Jäntin professuuri on jaettu Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kesken. Hänet kutsuttiin tähän tehtävään Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professuurista, jossa hän toimi 2009 – 2015. Tätä ennen hän toimi professorina 2003 – 2009 Åbo Akademissa ja 2000 – 2003 Tampereen yliopistossa sekä 1996 – 1997 Michiganin yliopiston vierailevana professorina. Jäntti on myös toiminut tutkimusjohtajana Luxemburg Income Study -tutkimuslaitoksessa. Saadessaan nimityksen vakinaiseen professuuriin Tampereelle Jäntti oli vasta 34-vuotias.

 

KAISA HÄKKINEN

Kaisa Häkkinen on suomalainen professori ja kielitieteilijä. Hän on työskennellyt Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina ja opettanut suomen kieltä ja kielikunnan historiaa. Elokuussa 2015 Häkkinen jäi eläkkeelle suomen kielen oppiaineen esimiehen ja suomen kielen professorin virasta.

Kaisa Häkkinen on erittäin ansioitunut suomen kirjakielen ja sukukielten tutkija ja popularisoija. Kansanvalistuksen palkinnon perusteluna on erityisesti suomen kielen etymologian avaaminen suurelle yleisölle. Monet hänen julkaisuistaan avaavat suomen kielen alkujuuria tavallista kansaa kiinnostavalla tavalla. ”Linnun nimi” on yksi ihastuttavimmista julkaisuista, jossa avataan lintujemme nimistön alkuperä. Kirja oli vuonna 2005 Tieto Finlandia-palkintoehdokkaana. Kaisa Häkkinen on aina tullut ulos yliopiston muurien sisältä, hän on ollut ja on edelleen kysytty ja väsymätön esitelmien pitäjä vapaan sivistystyön oppilaitosten ja järjestöjen tilaisuuksissa. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden aattona esitän palkintoa äidinkielemme alkujuurille.

Häkkisen mielenkiinnon kohteita ovat muun muassa suomen kirjakielen ja sen sukukielten historia, etymologia sekä fennistiikan ja fennougristiikan oppihistoria. Häkkinen on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja ja suomen kielen oppikirjoja.

Häkkinen on tunnettu tieteen popularisoija. Hän kirjoittaa lehtiin kolumneja, käy pitämässä esitelmiä, vastailee sanastoa koskeviin kysymyksiin ja kirjoittaa tarvittaessa vaikkapa Aku Ankkaa agricolalaisittain.

Vuonna 2005 Häkkinen palkittiin valtion tiedonjulkistamispalkinnolla kirjastaan Linnun nimi. Hän on saanut myös Suomen tietokirjailijat ry:n tietokirjailijapalkinnon sekä Elias Lönnrot -palkinnon. Vuonna 2007 Professoriliitto valitsi hänet Vuoden Professoriksi. Kirjoittamistaan kirjoista Häkkinen pitää suosikkinaan juuri Linnun nimi -kirjaa.

RAULI VIRTANEN

Toimittaja Rauli Virtanen on lähes 50 vuoden ajan raportoinut suomalaisille ulkomailta. Virtasen uutisoinnissa etusijalla ovat olleet eri aikojen kriisipesäkkeet, eri puolilla maailmaa tapahtuneet poliittiset liikehdinnät sekä sodat Vietnamin sodasta lähtien, ja Virtanen on kulloinkin useimmiten ollut itse tapahtumapaikan päällä. Hän on myös reportterina vieraillut 1990-luvun loppuun mennessä silloin maailman jokaisessa 194 itsenäisessä valtiossa.

Virtasen veri veti – aluksi seikkailuun – jo parikymppisenä vuonna 1968 rahtilaivalla Rioon. Kymmenen kuukauden pituiseksi venynyt seikkailu johti lopulta New Yorkiin, ja matkan varrelta hän jo lähetti juttuja maakuntalehtiin. Määrätyllä tavalla Virtanen yhtenä harvoista journalisteista tuolloin avasi suomalaisille maailmaa aikana, jolloin uutisointi oli rajattua pelkästään jo teknisesti – nykyisiin välineisiin verrattuna. Eikä toimittajien matkustaminen edes rauhallisiin siviilikohteisiin ollut lainkaan nykyisen kaltaista – yleistä. Virtanen oli yksi tärkeä tienraivaaja 1970-luvulta lähtien.

Virtanen on yksi kokeneimmista edelleen aktiivisista ulkomaantoimittajistamme, ellei kokenein. Hänen elämäntyönsä on vertaansa vailla. Hän on työskennellyt johtavissa suomalaisissa viikkolehdissä ja televisiokanavilla sekä sanomalehdissä, tehnyt juttuja vapaana toimittajana ja hänen journalistinen uransa on hyvin laaja-alainen.

Virtanen on palkittu Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla, tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla sekä Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlavuoden säätiön palkinnolla.

Virtasen uran eräänä kruununa voitaneen pitää kutsua Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön vierailevaksi professoriksi 2015 -16. Virtanen palasi samaan tiedeyhteisöön, josta 1970 lähti maailman houkuttelemana. Nyt hän vuoden aikana siirsi kokemusmaailmaansa tuleville toimittajille, mahdollisille ulkomaanreporttereille, ja heille järjestyi Virtasen ideoimana ja johdolla – osin myös Alfred Kordelinin Säätiön tuella – työpajatyyppinen opintomatka Afrikkaan.

Virtanen on Apu -lehden haastattelussa kesäkuussa 2015 todennut, että ”Kaikki se, mitä maailmassa näet, muuttuu osaksi sinua.” Lukemattomat taistelutantereet käynyt Virtanen on tunnettu sotakirjeenvaihtajana, mutta itse hän toivoisi itsestään käytettävän ammattinimikettä rauhankirjeenvaihtaja.

Rauli Virtaselle Alfred Kordelin Palkinto on myös tunnustus elämäntyöstä, joka tosin tiedonhaluisen kansamme onneksi yhä jatkuu. Rauli Virtanen täyttää säätiön perustajan Alfred Kordelinin johtavan ajatuksen suomalaiskansallisille kulttuurityölle suotavasta tuesta ”työn sisälliseksi voimistamiseksi ja syventämiseksi”, – ja Virtasen kohdalla erityisesti suomalaisuuden edustamiseksi muiden kansojen piirissä sekä toiminnasta maailman tapahtumien uutisoinnissa ja journalistisessa avaamisessa.

jari yli-kauhaluoma

Farmasian professori Jari Yli-Kauhaluoma on muun muassa osoittanut, että koivun ja havupuiden terpeeneistä voisi kehittää lääkeaineita infektioiden ja syövän hoitoon. Yli-Kauhaluoman tutkimukset ovat antaneet tietoa siitä, miten lääkekehityksessä voitaisiin ottaa käyttöön ympäristöä säästäviä menetelmiä, jotka pohjautuvat luonnosta saataviin lähtöaineisiin, esimerkiksi puun kuoren terpeeneihin ja merieliöiden sisältämiin yhdisteisiin.

Rantasalmen puhallinorkesteriyhdistys ry

Rantasalmen puhallinorkesteriyhdistys on luonut Etelä-Savoon monipuolisen ja vireän kulttuurielämän. Puhallinorkestereita lakkautetaan, mutta Rantasalmi marssii vahvasti vastavirtaan. Yhdistys lähentelee 3 800 asukkaan kunnassa tilastollista mahdottomuutta: kahdeksassa orkesterissa sekä nuoriso- ja lastenteattereissa on tällä hetkellä mukana 120 soittajaa ja musikaaleissa noin 70 harrastajaa.

Nuorisotutkimusseura ry

Nuorisotutkimusseura on onnistunut sekä tuottamaan ja välittämään akateemisesti korkeatasoista tutkimustietoa että kokoamaan saman pöydän ääreen tutkijat, virkamiehet, nuorisotyöntekijät ja opettajat keskustelemaan nuorten asioista.

Laura Ruohonen

Kirjailija. Nuorisotutkimusseura on onnistunut sekä tuottamaan ja välittämään akateemisesti korkeatasoista tutkimustietoa että kokoamaan saman pöydän ääreen tutkijat, virkamiehet, nuorisotyöntekijät ja opettajat keskustelemaan nuorten asioista.

Alarivissä vasemmalta: Marja Ikonen, Laura Ruohonen, Leena Suurpää Ylärivissä vasemmalta: Petteri Koskikallio, Jari Yli-Kauhaluona, Antti Häkkinen valokuva: Meeri Utti
Valokuva: Meeri Utti

Vuonna 2014 säätiö jakoi viisi tunnustus- ja kannustuspalkintoa

PROFESSORI RAIJA SOLLAMO

30 000 euroa tunnustuksena suurista ansioista Raamatun alkukielten tutkimuksessa, akateemisen työyhteisön kehittämisessä sekä kamppailussa avaran, rajoja rikkovan näkemyksen ja käytännön puolesta.

Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä

30 000 euroa tunnustuksena suurista ansioista monipuolisena kuvanveistäjänä, muun muassa herkkien ja taidokkaiden ”peltilehmien”, autonromuista hitsattujen ilmeikkäiden nautaveistosten luojana.

Professori Jaakko Aspara

20 000 euroa kannustuksena aktiiviseen yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä tieteelliseen työhön muun muassa uusien liiketoimintamallien ja markkinadynamiikan tutkimuksessa.

Kirjailija Jaakko Yli-Juonikas

20 000 euroa kannustuksena kirjallisuuden ilmeen ja keinojen kyseenalaistamiseen ja uudistamiseen intensiivisin ja koskettavin teoksin.

2014

 

Vuonna 2013 säätiö jakoi viisi tunnustus- ja kannustuspalkintoa

Professori Elina Haavio-Mannila

30 000 euroa tunnustuksena suurista ansioista sosiologian korkeatasoisen tutkimuksen ja tieteen saavutusten tunnetuksi tekemisen edistäjänä.

Professori Mart Saarma

30 000 euroa tunnustuksena suurista ansioista molekyylibiologian korkeatasoisen tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen edistäjänä.

Näyttelijä Eero Aho

20 000 euroa kannustuksena kunnianhimoiseen teatterityöhön.

Musiikkiyhtye Frigg

20 000 euroa kannustuksena monipuoliseen kansanmusiikkiin.

Lukukeskus ry

20 000 euroa kannustuksena lasten ja nuorten piirissä tehtävään työhön lukemisen ja kirjallisen kulttuurin edistämiseksi.

Käsi- tai taideteollisuusliitto Taito ry

20 000 euroa kannustuksena monipuolisten palveluiden tarjoamiseen käsityön harrastajille ja ammattilaisille ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Valokuva: Lehtikuva

Vuonna 2013 säätiö jakoi viisi tunnustus- ja kannustuspalkintoa

Runoilija, kääntäjä Pertti Nieminen

30 000 euroa tunnustuksena merkittävästä työstä runoilijana, Kiinan klassisen kirjallisuuden, runouden ja filosofian sekä eurooppalaisen kirjallisuuden suomentajana.

Professori Matti Rissanen

30 000 euroa tunnustuksena suurista ansioista englannin kielen korkeatasoisen tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen edistäjänä.

Professori Lauri Nummenmaa

20 000 euroa kannustuksena kognitiivisen neurotieteen tutkimuksen ja julkaisutoiminnan edistämiseksi.

Toimittaja Maarit Tastula

20 000 euroa kannustuksena työssä television asiaohjelmien kehittämiseksi.

Musiikin ertyispalvelukeskus Resonaari

20 000 euroa kannustuksena musiikkikasvatuksen ja musiikkikuntoutuksen alalla tehtävään työhön.

valokuva: Lehtikuva