Tasavallan presidentti ja Kultaranta

Alfred Kordelin rakennutti 1913-1916 kesäasunnokseen Naantalin Luonnonmaalle Kultarannaksi nimetyn linnamaisen huvilan. Graniittisen päärakennuksen piirsi ajan tunnetuimpiin kotimaisiin arkkitehteihin kuulunut Lars Sonck (1870-1956). Kordelinin ajatuksena oli yleisölle avoin kotimuseo, mutta sen toteuttamisesta luovuttiin perinnönjaossa, ja Kultaranta siirtyi ensin Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle ja sitten valtiolle. Tasavallan presidentin kesäasunto Kultarannasta tuli vuonna 1922. Sota-aikoja lukuun ottamatta ovat maan kaikki presidentit viettäneet siellä kesiään.

Vuodesta 2011 alkaen Alfred Kordelinin säätiö on ollut mukana toteuttamassa yleisölle avointa veistosnäyttelyä Kultarannan puistossa.

 

Veikko Myller 2015, Kylän koirat
Valokuva: Vesa Aaltonen

Kultarannan 2018 kesänäyttelyn teemana on naisfiguuri, veistotaiteen aiheista kenties perinteisin. Näyttelyssä esitellään kotimaisia naisia esittäviä veistoksia 1900-luvun ensi vuosikymmeneltä näihin päiviin. Veistoksissa on kuvattu niin tyttölapsia ja kasvuikäisiä neitoja kuin aikuisia naisiakin. Teokset valottavat, kuinka erilaisista näkökulmista aihetta on aikojen kuluessa lähestytty. Mukana on muotokuvia, äitejä lapsineen, Kalevalan taruolentoja sekä muita fantasiahahmoja.

Näyttelyn taiteilijat ovat Eemil Halonen, Veikko Haukkavaara, Kerttu Horila, Viktor Jansson, Anne Koskinen, Sisko Petäjä, Essi Renvall, Arvo Siikamäki, Kim Simonsson, Heikki Varja ja Emil Wikström. Näyttelyn on järjestänyt Alfred Kordelinin säätiö yhdessä Tasavallan presidentin kanslian kanssa. Näyttelyn on kuratoinut FM Tapani Pennanen.

Eemil Halonen
Sotkottaret
1908
korkeus 72,5 cm
Taidemuseo Eemil
Kuva: Vesa Aaltonen

YHDESSÄ

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden teema Yhdessä valittiin myös Kultarannan 2017 kesänäyttelyn nimeksi. Näyttelyssä esiteltiin veistoksia tai veistosryhmiä kultakin itsenäisyyden vuosikymmeneltä, 1910-luvulta 2010-luvulle. Teokset on lainattu museoista, säätiöiltä ja taiteilijoilta.

Näyttelyn taiteilijat olivat Ewert Saarnio, Wäinö Aaltonen, Johannes Haapasalo, Mauno Oittinen, Aimo Tukiainen, Laila Pullinen, Kimmo Pyykkö, Nina Terno, Marjo Lahtinen, Pekka Kauhanen ja Pekka Jylhä. Näyttelyn järjesti Alfred Kordelinin säätiö yhdessä Tasavallan presidentin kanslian kanssa. Näyttelyn kuratoi FM Tapani Pennanen.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta myös Kultarannan rakennuttajan Alfred Kordelinin kuolemasta. Kordelinin säätiö on vuodesta 1920 yhtäjaksoisesti tukenut apurahoin ja palkinnoin suomalaista tiedettä ja kulttuuria.

Pekka Jylhä
Ikkuna taivaalle
Fönster mot himlen
A Window on the Heavens
2017
maalattu ruostumaton teräs, lasilinssit
målad rostfritt stål, glaslinser
painted stainless steel, glass lenses
180 ∞ 180 ∞ 300 cm

Vuoden 2016 Kultaranta-taiteilija on KUVANVEISTÄJÄ Hannele Kylänpää

Kuvanveistäjä Hannele Kylänpää on tutkinut 1970-luvulla alkaneella urallaan erityisesti ihmis- ja eläinfiguurien veistoksellisia mahdollisuuksia.  Kylänpää on käyttänyt materiaalinaan pääasiassa pronssia mutta myös keramiikkaa ja betonia. Hänen pronssiveistoksensa ovat pintarakenteeltaan rosoisen ekspressiivisiä, mikä korostaa monista ihmishahmoista välittyvää vaikutelmaa elämän karheudesta. Eläinhahmojen eloisuus ja viehkeys kertoo puolestaan taiteilijan aiheitaan kohtaan tuntemasta lämmöstä ja empatiasta.

Kylänpään taiteen keskeinen, aiheitakin tärkeämpi ominaispiirre on kuitenkin hänen vahva veistoksellisen muodon tajunsa. Hänen teostensa sisälle on ikään kuin latautunut voima, joka pakottaa pronssista esiin jäntevän ja elävän muodon. Kylänpää on itse kiteyttänyt taiteensa olemuksen: ”Minun alaani on enemmän yhdistää jykevään veistoksellisuuteen elämys, helppo hymyn häivähdys, sellainen joku lapselle ominainen.”

Hannele Kylänpään (s. 1948 Helsingissä) teoksia on ollut esillä koti- ja ulkomaisissa näyttelyissä vuodesta 1972 lähtien.

 

Kylanpaa 2016
Kylänpää Hannele, Miesfiguuri 1974,
valokuva Tapani Pennanen

 

 

Presidenttipari valitsi vuoden 2015 Kultaranta-taiteilijaksi kuvanveistäjä Veikko Myllerin.

Veikko Myller on luonut oman persoonallisen tyylinsä, joka on helppo tunnistaa. Hänen teoksensa ovat värillisiä ja selkeän esittäviä, usein tarinallisuuteen saakka. Hänen eläinfiguureistaan, salaperäisistä ratsumiehistään ja arvoituksellisista siivekkäistä hahmoistaan muodostuu kokonainen mytologinen maailma. Värillinen ilmeikkyys yhdessä kultaan helposti assosioituvan hiotun pronssin kanssa antaa mielikuvitukseen vetoavan, korumaisen vaikutelman.

Veikko Myllerin teoksia on kotimaisten taidemuseoiden, kaupunkien ja yritysten kokoelmien lisäksi Puolan valtion, ruotsalaisen Bohuslänin maakunnan sekä tanskalaisen Vamdrupin kunnan kokoelmissa. Hän voitti 1. palkinnon Risto Rytin muistomerkkikilpailussa 1991 ja 3. palkinnon Lapuan Raivaajamuistomerkkikilpailussa 1981.

Kultaranta, Naantali, 2015
Veikko Myller, sarjasta Onnistunut Pesintä valokuva: Vesa Aaltonen
Vuoden 2015 taiteilija on Eero Hiironen.

Eero Hiironen aloitti taiteilijanuransa 1950-luvulla. Hän on sekä taidemaalari että kuvanveistäjä. Tyylillisesti hän tasapainoilee usein esittävän ja abstraktin taiteen välimaastossa. Vesi on Hiirosen taiteen keskeinen inspiraation lähde. Hän on pakottanut ja hionut pronssista ja teräksestä esiin muotoja ja pintoja, jotka kuvaavat sääilmiöitä sumusta sateeseen ja veden pinnan tapahtumia tyvenestä väreilyyn, auringonkimalteluun, aaltoiluun ja pyörteilyyn. Hiirosen teokset eivät kuitenkaan ole pelkkiä luontoaiheita. Niistä on etenkin parin viime vuosikymmenen aikana ilmennyt selkeä huoli ympäristömme tilasta. Usein se tapahtuu hieman yllättävästi huumorin kautta.

Hiironen_2014
Edessä: Vesitorso, 2006 Takana: Vedenvartija, 2006 valokuva: Vesa Aaltonen

 

Vuoden 2013 Kultarannan taiteilija on kuvanveistäjä Pirkko Nukari.

Nukari on valmistanut yli kymmenen julkista teosta, ja hänen teoksiaan on useiden taidemuseoiden, kaupunkien ja kuntien tiloissa. Nukari löysi oman aihepiirinsä 1970-luvulla linnustonsa runsaudesta tunnetusta Hailuodosta. Linnut ovat haastavia aiheita kuvanveistäjälle. Värikkään höyhenpuvun sijaan on löydettävä mallin plastisuus. Miten pukea keveys ja nopeus pronssiin ja vapautua materiaalin raskaudesta? Nukari onnistuu vangitsemaan lintujen liikkeiden hetkellisyydessä ajattomuutta ja ilmaisemaan erilaisia tunnetiloja lintujen ilmeikkyydessä. Hän on osallistunut koti- ja ulkomaisiin näyttelyihin vuodesta 1967.

kyyhkynen_www_DSC1806
Kyyhkynen, valokuva: Vesa Aaltonen

 

Vuoden 2012 Kultaranta-taiteilija on kuvanveistäjä Antti Maasalo.

Antti Maasalo on yli 40 vuotta kestäneen taiteilijauransa aikana tutkinut teknologian mahdollisuuksia kuvanveistossa. Hän on työstänyt teollisista valmismateriaaleista, teräksestä, alumiinista, akryylimuovista ja peileistä usein suurikokoisia rakennelmia, joille on ominaista liike ja värillinen ilmeikkyys.

Aluksi liikkeen voimanlähteinä oli sähkömoottoreita. Sittemmin taiteilija alkoi hyödyntää myös luonnon omia energialähteitä, ilmavirtoja, vettä, auringonvaloa. Kovat tekniset materiaalit muuttuvat luonnontunteen välittäjiksi häivyttäen samalla rajaa taiteen ja luonnon välistä.

Antti Maasalo on osallistunut koti- ja ulkomaisiin näyttelyihin vuodesta 1969. Hän on valmistanut yli 80 julkista teosta, joita on useiden taidemuseoiden ja kaupunkien kokoelmissa kotimaassa ja ulkomailla. Kuvataiteen valtionpalkinnon hän sai 1974, Lastenkulttuurin valtionpalkinnon 1982 ja Vaasan läänin taidepalkinnon 1991.

Aurinko-armas
Aurinko Armas, valokuva: Vesa Aaltonen