/ Ajankohtaista

Tutkimusmatkailija Castrénin matkapäiväkirjat paljastavat tuntemattomaksi jääneen seikkailijan

Suomalais-Ugrilainen Seura on julkaissut kielitieteilijä, tutkimusmatkailija Matthias Alexander Castrénin (1813–1852) matkakertomukset ja aiemmin julkaisemattomat matkapäiväkirjat.

Castrén oli Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston (Helsingin yliopiston) suomen kielen professori, joka tutki Siperiassa suomensukuisten alkuperäiskansojen kieliä, tapoja ja menneisyyttä.

“Matkapäiväkirjoista vastaamme astelee aikaisemmin tuntemattomaksi jäänyt tutkija ja seikkailija”, toteaa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-maija Forsberg.
”Pietarin akateemista ilmapiiriä Castrén piti tunkkaisena ja ylivarovaisena. Poliittisten mielipiteiden ääneen lausumista tuli varoa, ja Castrénia pidettiin Lönnrotin ohella venäläisvihamielisenä. Päiväkirjoista heijastuu myös tutkijan epävarmuus, vaatimattomuus ja vahvat isänmaalliset tunteet”, Forsberg jatkaa.

Matkakertomukset ja -päiväkirjat kokoava Itineraria on osa laajempaa teossarjaa, jossa julkaistaan kaikki Castrénin painetut ja painamattomat kirjoitukset asiantuntijoiden toimittamina ja nykytutkimuksen valossa kommentoituina. Hankkeen tavoitteena on saattaa Castrénin ainutlaatuiset monialaiset tutkimusaineistot kansainvälisen tutkijayhteisön ulottuville. Sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt neljä nidettä, jotka käsittelevät tutkijan arkeologisia, historiallisia ja yliopistollisia kirjoituksia, etnografisia kokoelmia, suomen kieltä ja Kalevalaa koskevia aineistoja sekä hantin kielioppia.

“Castrén perusti kokonaisen tutkimussuunnan, joka on tällä hetkellä keskeinen pienten ja uhanalaisten kielten tutkimuksessa. Meidän suomensukuisista kielistämme samoin kuin monista Siperian alkuperäiskielistä tiedämme hänen ansiostaan paljon enemmän. Näin niitä voidaan myös suojella lopulliselta katoamiselta. Kamassin kielen viimeinen puhuja kuoli vuonna 1989, mutta monia muita pieniä kieliä voidaan vielä auttaa”, Forsberg sanoo.

Castrénia pidetään 1800-luvun merkittävimpänä suomalaisena kielitieteilijänä, ja hänen uransa on jopa maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen. Tutkimusmatkoillaan 1838–1849 hän keräsi vaikeissa olosuhteissa valtavan aineiston Karjalasta, Lapista, Pohjois-Venäjältä ja Siperiasta. Castrén oli edellä aikaansa, sillä hänen tutkimusotteensa oli jo 1800-luvulla tieteenalojen rajat ylittävä. Castrén yhdisti tutkimuksissaan esimerkiksi kansatiedettä, arkeologiaa ja kulttuurimaantiedettä. Yliopisto-opettajana Castrén painotti yliopiston laajaa sivistystehtävää. Hänen työnsä jälki ei näykään ainoastaan akateemisissa keskusteluissa, vaan laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa, identiteetissä ja historiakäsityksessä. Castrénin nopeasti edenneen sairauden ja varhaisen menehtymisen vuoksi iso osa hänen tieteellisestä perinnöstään jäi julkaisematta. Suomalais-Ugrilainen Seura täyttää tämän tehtävän julkaisemalla Castrénin kokoelmat teossarjana.

Matkakertomukset ja -päiväkirjat julkistettiin Helsingin yliopiston Porthanian lehtisalissa maanantaina 2. joulukuuta 2019. Teossarjan julkaisemista tukee Alfred Kordelinin säätiö, joka rahoitti vuonna 2019 hanketta 96 000 eurolla. Rahoitus mahdollistaa kolmen koko- ja osa-aikaisen tutkijan työn kahden vuoden aikana, josta tuloksena on muiden muassa laaja nide Castrénin ennen julkaisemattomia kirjeitä ja kahden kielen kieliopit.

Lisätiedot

professori Ulla-Maija Forsberg
puhelin 050 5883238

Toimitusjohtaja Erik Båsk
puhelin 040 8258071
Alfred Kordelinin säätiö