Professori Markus Jäntti tietää, miten perhetausta vaikuttaa taloudelliseen asemaan.
–Tieteellisen tutkimuksen arvostus Suomessa on nimellisesti merkittävää. Juhlapuheissa arvostetaan tiedettä, mutta tosiasiassa poliittisessa päätöksenteossa tutkimuksen arvostus ei usein näy, eikä tule koetuksi. Väheksyvän puhetavan, kasvavan byrokraattisen ja budjettiteknisen kontrollin sekä niukkenevien määrärahojen kanssa kamppailevat yliopistolaiset eivät koe julkisen vallan tukea toiminnalleen, julkistalouden professori Markus Jäntti lataa.
Jäntti tietää mistä puhuu, sillä hän on ollut liki yhtäjaksoisesti suomalaisten yliopistojen palveluksessa 1980-luvun lopusta lähtien. Suomalaiset tiedettä tukevat säätiöt korjaavat monia katvealueita, joita julkinen rahoitus ei kata.
–Ilman säätiörahoitusta moni tutkimushanke jäisi kokonaan toteutumatta, moni väitöskirja kirjoittamatta ja usea tutkijaura lopahtaisi puolitiehen.
Markus Jäntti (1966) on köyhyyden, eriarvoisuuden ja taloudellisen liikkuvuuden tutkija. Hän on toiminut taloustieteen professorina viidessä yliopistossa: Åbo Akademissa ja Tukholman, Tampereen sekä Michiganin yliopistossa. Jäntin nykyinen professuuri on jaettu puoliksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Helsingin yliopiston kesken.
Miten perhetausta vaikuttaa taloudelliseen liikkuvuuteen
Jäntin tutkimuskohteita ovat hyvinvointierojen mittaamiseen ja julkistalouden valintoihin, erityisesti veroihin ja tulonsiirtoihin liittyvät kysymykset. Miten perhetausta vaikuttaa taloudelliseen liikkuvuuteen? Tätä kysymystä hän on kansainvälisten vertailuaineistojen avulla tarkastellut liki koko aikuisikänsä. Jäntti ja Tukholman yliopiston taloustieteen professori Anders Björklund osoittivat ensimmäisinä 1993 valmistuneessa tutkimuksessaan vääräksi luulon, jonka mukaan USA:ssa tapahtuisi taloudellista liikkuvuutta enemmän kuin muissa rikkaissa maissa. Tilanne on pikemminkin päinvastainen. Tutkimus tukee sitä oletusta, että vanhempien tulotaso vain osittain ennustaa millaiseksi perheen lapsien tulotaso aikanaan muotoutuu. Mitkä muut tekijät siihen vaikuttavat?
–Minua kiinnostaa tutkia näitä vaikeammin mitattavia asioita; esimerkiksi vaikuttaako se kuinka paljon lapselle luetaan kirjoja, minkä verran sisarusten välisellä vuorovaikutuksella on vaikutusta tai mikä merkitys on lapsen, osin vanhemmilta perityllä kunnianhimoisuudella. Näyttää myös siltä, että sitä mukaa kun vanhempien tuloaseman merkitys vähenee, näiden muiden, vaikeasti mitattavien tekijöiden merkitys kasvaa. On siis hyvin tärkeä tietää mitä ne ovat ja miten ne vaikuttavat.
Tulonsiirrot passivoivat?
Jäntti on eri mieltä julkisessa keskustelussa toistetusta väittämästä, että valtion kansalaisille maksamat tulonsiirrot passivoivat.
–Tutkimustulokset eivät välttämättä tue olettamusta, että tulonsiirroilla olisi isoja kielteisiä kannustinvaikutuksia. Onkin mielenkiintoista tutkia sitä, miksi näin ei ole. Ihmiset esimerkiksi saattavat huomioida sekä lyhyen aikavälin kannustimet – miten tulot muuttuvat kuukaudesta toiseen, jos työllistyy – ja pidemmän aikavälin muutokset odotettavissa olevaan tuloon. Näitä ovat esimerkiksi työttömyyskorvaus seuraavalla työttömyysjaksolla tai viime sijassa ansioeläke.
Jäntistä olisi voinut yhtä hyvin tulla kansainvälisissä tehtävissä toimiva juristi. Esikuvana Åbo Akademissa toimi ”mahdottoman karismaattinen” kansainvälisen oikeuden professori Allan Rosas. Tuli kuitenkin yhteiskuntatieteilijä, joka sukkuloi taloustieteen, matematiikan ja filosofian laitosten väliä. Jäntti toteaa hiukan verhotusti, että taloustiedettä ei voi harjoittaa, ellei ota yhteiskunnallista tai poliittista kantaa. Mitä hän tällä tarkoittaa?
–Talousteoriassa tehokkuus määritellään niin, että kenenkään asemaa ei voi parantaa ilman että jonkun toisen asemaa heikennetään. Tehokkuus voi siis tarkoittaa äärimmäisen epäoikeudenmukaista tilannetta, jossa heikommat jäävät jalkoihin.
Tutkijan tehtävänä on selvittää millä tavoin julkistaloudessa toteuttavat erilaiset valinnat, esimerkiksi vaikka ansiosidonnaisen turvan heikentäminen vaikuttaisi ihmisten hyvinvointiin. Talousnäkemyksetkin ovat siis arvoperusteisia, ja Jäntin näkemykset ovat avoimen vasemmistolaisia. Olennaista on, että kaikki niin arvo- kuin metodivalinnat ovat mahdollisimman läpinäkyviä.
Haastattelu on alunperin julkaistu säätiön vuosikertomuksessa 2016. Säätiö myönsi Markus Jäntille Alfred Kordelinin palkinnon 20 000 euroa marraskuussa 2016.
Teksti: Marita Seitsalo