/ Ajankohtaista

Väitös: Eläinten sairaalabakteeri on koirilla Suomessa yleinen

valokuva Thomas Grönthal

Antibiootteja käytetään Suomessa paljon koirien lääkinnässä. Sillä on seurauksia.

Arviolta lähes joka 20. koira Suomessa kantaa antibiootille vastustuskykyistä bakteeria, MRSP:tä. Haavat, joihin MRSP-bakteeri pääsee pesiytymään, ovat vaikeita hoitaa, ja tepsivää lääkitystä voi olla hankala löytää. Se on eläinten sairaalabakteeri.

Eläinlääkäri Thomas Grönthal selvitti väitöskirjatutkimuksessaan ensimmäistä kertaa MRSP-bakteerin esiintymistä Suomessa. MRSP on metisilliini-antibiootille vastustuskykyisen Stafylococcus pseudintermedius -bakteeri, joka aiheuttaa yleisimmin ihotulehduksia. Grönthalin tutkimuksesta kävi ilmi, että se on meillä paljon yleisempi kuin Ruotsissa. Ero johtuu pääasiassa erilaisista hoitokäytännöistä.

”Antibioottiresistenssitilanne on pieneläimillä Suomessa varsin paha. Ruotsissa havahduttiin ongelmaan kymmenisen vuotta sitten. Sen leviämistä lähdettiin rajoittamaan järeästi”, Thomas Grönthal kuvaa.

Antibiootteja vain tositarpeeseen
Suomessa ei ole lääkkeiden käytöstä pieneläimillä yhtä hyviä tilastoja kuin Ruotsissa. Arvioidaan, että antibiootteja käytetään koirien lääkinnässä meillä noin kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa – ja siellä on paljon enemmän koiria.

”Juuri antibioottihoito altistaa koiria resistenteille bakteereille – aivan kuten ihmisiä. On siis lääkittävä lemmikkiä antibiooteilla vain silloin, kun muita vaihtoehtoja ei ole.”

Thomas Grönthal suosittaakin hoitokäytäntöjen muuttamisen lisäksi sitä, että eläinlääkärit velvoitettaisiin ilmoittamaan koirien MRSP-bakteeritapaukset viranomaisille. Sen kautta saataisiin tarkempi kuva siitä, paljonko sitä esiintyy Suomessa. Grönthal toivoisi myös Ruotsin mallin mukaan pakollisia hygieniasuunnitelmia jokaiselle eläinklinikalle ja -sairaalalle.

Väitöstyön pohjalta sikiää myös muuta. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa on alettu kehittää uudenlaista menetelmää, jolla MRSP-tartunta voitaisiin todeta nykyistä helpommin, nopeammin ja halvemmalla.

Ei aihetta noitavainoihin
Grönthal tutki väitöstyössään bakteerinäytteitä, joita eläinlääkärit ovat lähettäneet laboratorioon koira-  ja kissapotilaistaan eri puolilta maata. Hän arvioi niiden perusteella, että noin yksi kymmenestä koirasta, jotka ovat saaneet useita antibioottikuureja tai joilla on pitkittynyt ihotulehdus, kantaa MRSP:tä.

Terveen vertailujoukon perusteella kaikista koirista noin joka 20. voi olla kantaja. Kissoilla bakteerin antibiootille vastustuskykyinen kanta on jostain syystä paljon koiria harvinaisempi.

Mitä sitten tarkoittaa, jos oma koira kantaa MRSP-bakteeria? Ei välttämättä mitään.

”Jos koiralla ei ole oireita, ei ole ongelmaa. Terveestä koirasta ei ole vaaraa eikä sitä pidä eristää. Jos kantajakoiralle tulee haavatulehdus, anna haavan parantua ennen kuin koira tapaa toisia koiria”, Grönthal neuvoo.

Thomas Grönthalin väitöskirja hyväksyttiin kesäkuussa 2017. Kordelinin säätiön tiedeapuraha mahdollisti Grönthalin keskittymisen tutkimukseensa vuoden ajan.

Teksti: Riitta Gullman