Akatemiatutkija Timo Miettiselle myönnettiin Alfred Kordelinin palkinto kyvystään tuoda filosofinen ajattelu osaksi julkista keskustelua. Helsingin yliopistossa työskentelevä Miettinen uskoo, että Euroopan ymmärtäminen on avain oman tulevaisuutemme määrittämiseen.
Eurooppa elää murroksessa. Venäjän hyökkäyssota, turvallisuusympäristön muutos ja Yhdysvaltojen etääntyminen ovat pakottaneet eurooppalaiset pohtimaan arvojaan ja suuntaansa.
Tutkija Timo Miettisen mukaan juuri tällaisina aikoina tarvitaan filosofista ja historiallista ajattelua, joka auttaa näkemään pintaa syvemmälle.
”2010-luvun eurokriisi oli taloustieteilijöiden aikaa, korona-aikana hallitsivat epidemiologit. Nyt, kun maailmanpolitiikan vastakkainasettelut ja kulttuurisodat kärjistyvät, humanistinen ymmärrys on jälleen entistä tärkeämpää.”
Historian ymmärtäminen on tulevaisuuden puolustamista
Miettinen tutkii eurooppalaista filosofiaa, aatehistoriaa ja politiikkaa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa. Häntä kiinnostaa, miten Euroopan arvot ja instituutiot, kuten demokratia ja oikeusvaltio, ovat syntyneet – ja miksi niitä on nyt puolustettava.
”Demokratia ei ole universaali luonnonlaki, vaan historiallisesti hauras järjestelmä, joka nojaa myös moniin sattumiin. Jos emme tunne historiaa, emme ymmärrä, mitä olemme vaarassa menettää.”
Hän muistuttaa, että eurooppalainen poliittinen kulttuuri kantaa mukanaan kahden maailmansodan muistijälkiä. Eurooppalaiset järjestelmät on rakennettu, jotta sama ei toistuisi. Siksi historian ymmärtäminen on hänen mukaansa myös tulevaisuuden puolustamista.
Filosofia kuuluu yhteiskuntaan
Käytännöllisen filosofian dosentti Miettinen ei jää akatemian seinien sisään. Hän esiintyy usein mediassa, luennoi ja kirjoittaa yleisölle.
”Haluan vaikuttaa siihen, mihin suuntaan maailma menee. Julkinen keskustelu on siihen hyvä väline”, hän sanoo.
Tutkijalle on tärkeää nostaa esiin aiheita, jotka eivät muuten näy julkisuudessa. Esimerkiksi vuonna 2024 ilmestyneen Demokratian aika -kirjan tavoitteena oli syventää suomalaisten ymmärrystä demokratiasta.
Julkiseen keskusteluun osallistuminen vaatii tutkijalta kykyä tehdä monimutkaisista käsitteistä ymmärrettäviä, ja siinä Miettinen on onnistunut poikkeuksellisen hyvin. Häntä kiitetään usein selkeydestä ja kyvystä sovittaa sanomansa erilaisille yleisöille.
Tutkimus rakentaa yhteistä todellisuutta
Suomessa keskustelu on moniin muihin maihin verrattuna vähemmän polarisoitunutta, mutta jakolinjat vaikuttavat täälläkin.
”En ole epäpoliittinen, mutta pyrin puhumaan tavalla, josta mahdollisimman moni voisi löytää tapoja rakentaa ymmärrystä. Lopulta tutkimuksen tehtävä on rakentaa yhteistä maailmaa”, Miettinen pohtii.
Hän tunnistaa myös julkisuuden varjopuolet.
”Viime vuosina on puhuttu paljon tutkijoiden kohtaamasta maalittamisesta ja vihapuheesta. Vaikka itse olen välttynyt pahimmilta hyökkäyksiltä, ilmiö on huolestuttava. Se voi vähentää tutkijoiden halua osallistua keskusteluun.”
Palkinto korostaa työn merkitystä
Alfred Kordelinin palkinto myönnettiin Miettiselle hänen taidostaan yhdistää tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
”Akateeminen maailma on pitkälti pätkätöitä ja projekteja. Tunnustukset vahvistavat uskoa siihen, että työllä on merkitystä, vaikka se ei johtaisi pysyvään tehtävään”, Miettinen sanoo.
Tutkija tullaan näkemään uutislähetyksissä ja sanomalehtien sivuilla myös jatkossa, sillä tarve Euroopan tuntemukselle ei ole poistumassa.
”Eurooppalaisen itseymmärryksen kautta ymmärrämme myös itseämme. Jos tunnemme oman historiamme, osaamme määrittää paremmin tulevaisuutemme.”
Lue lisää: alfred kordelinin palkinto