Kultarannan näyttelyt 2011–2025
2025 Kerrostumia
Kesän 2025 Kerrostumia-näyttely tarjosi katsojille oivaltavia, yllätyksellisiä ja ilmaisuvoimaisia näkemyksiä puun ja kiven käyttötavoista taiteen rakennusaineena. Näyttelyssä oli esillä teoksia seitsemältä nykykuvanveistäjältä, kesän taiteilijat olivat Timo Hannunen, Emma Jääskeläinen, Antero Koskinen, Matti Peltokangas, Mia Hamari, Pasi Karjula ja Hannu Riikonen. Näyttelyn kuratoi FM Tapani Pennanen.
2022 Luonnonmuotoja
Botaanisella taiteella on parituhatvuotinen historia. Kesän 2022 Luonnonmuotoja-näyttelyssä esittäytyneet viisi nykykuvanveistäjää ovat saaneet teoksiinsa inspiraatiota kasvikunnasta, kasvien ja hedelmien orgaanisista muodoista sekä luonnonmateriaalien käytöstä. Kesän taiteilijat olivat Aaron Heino, Erkki Kannosto, Kirsi Kaulanen, Essi Korva ja Barbara Tieaho. Näyttelyn kuratoi FM Tapani Pennanen.
2021 Kohtaamisia
Eläimet ovat kuvataiteen aiheista perinteisimpiä. Kesän 2021 Kohtaamisia-näyttelyn tarkasteli, kuinka taiteilijat ovat lähestyneet eläinaiheita kotimaisessa veistotaiteessa viime vuosisadan alkupuolelta nykypäiviin. Näyttelyn taiteilijat olivat Emil Cedercreutz, Timo Heino, Viktor Jansson, Matti Kalkamo, Jussi Mäntynen, Taru Mäntynen, Heli Ryhänen ja Jenni Tieaho. Kordelinin säätiön Kultarantaan deponoimat Pirkko Nukarin ja Veikko Myllerin teokset olivat osa näyttelyä. Näyttelyn kuratoi FM Tapani Pennanen.
2018 Naisfiguuri
Kultarannan 2018 kesänäyttelyn teemana oli Naisfiguuri, veistotaiteen aiheista kenties perinteisin. Näyttelyssä esiteltiin kotimaisia naisia esittäviä veistoksia 1900-luvun ensi vuosikymmeneltä näihin päiviin. Näyttelyn taiteilijat olivat Eemil Halonen, Veikko Haukkavaara, Kerttu Horila, Viktor Jansson, Anne Koskinen, Sisko Petäjä, Essi Renvall, Arvo Siikamäki, Kim Simonsson, Heikki Varja ja Emil Wikström. Näyttelyn kuratoi FM Tapani Pennanen.
2017 Yhdessä
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden teema Yhdessä valittiin myös Kultarannan 2017 kesänäyttelyn nimeksi. Näyttelyssä esiteltiin veistoksia tai veistosryhmiä kultakin itsenäisyyden vuosikymmeneltä, 1910-luvulta 2010-luvulle. Näyttelyn taiteilijat olivat Ewert Saarnio, Wäinö Aaltonen, Johannes Haapasalo, Mauno Oittinen, Aimo Tukiainen, Laila Pullinen, Kimmo Pyykkö, Nina Terno, Marjo Lahtinen, Pekka Kauhanen ja Pekka Jylhä. Näyttelyn kuratoi FM Tapani Pennanen.
2016 Hannele Kylänpää
Presidenttipari valitsi vuoden 2016 Kultaranta-taiteilijaksi kuvanveistäjä Hannele Kylänpään. Kylänpää on tutkinut 1970-luvulla alkaneella urallaan erityisesti ihmis- ja eläinfiguurien veistoksellisia mahdollisuuksia. Materiaalinaan hän on käyttänyt pääasiassa pronssia, mutta myös keramiikkaa ja betonia. Taideteosten keskeinen, aiheitakin tärkeämpi ominaispiirre on kuitenkin Kylänpään vahva veistoksellisen muodon taju. Hänen teostensa sisälle on ikään kuin latautunut voima, joka pakottaa pronssista esiin jäntevän ja elävän muodon.
2015 Veikko Myller
Veikko Myller on luonut oman persoonallisen tyylinsä, joka on helppo tunnistaa. Hänen teoksensa ovat värillisiä ja selkeän esittäviä, usein tarinallisuuteen saakka. Hänen eläinfiguureistaan, salaperäisistä ratsumiehistään ja arvoituksellisista siivekkäistä hahmoistaan muodostuu kokonainen mytologinen maailma. Värillinen ilmeikkyys yhdessä kultaan helposti assosioituvan hiotun pronssin kanssa antaa mielikuvitukseen vetoavan, korumaisen vaikutelman.
2014 Eero Hiironen
Presidenttipari valitsi vuoden 2014 Kultaranta-taiteilijaksi Eero Hiirosen. Hiirosen taiteen keskeinen inspiraation lähde on vesi. Hiironen on pakottanut ja hionut pronssista ja teräksestä esiin muotoja ja pintoja, jotka kuvaavat sääilmiöitä sumusta sateeseen ja veden pinnan tapahtumia tyvenestä väreilyyn, auringonkimalteluun, aaltoiluun ja pyörteilyyn. Hiirosen teokset eivät kuitenkaan ole pelkkiä luontoaiheita, vaan niistä on etenkin parin viime vuosikymmenen aikana ilmennyt selkeä huoli ympäristömme tilasta, usein hieman yllättävästi huumorin kautta.
2013 Pirkko Nukari
Lintuaiheisista pronssiveistoksistaan tunnettu Pirkko Nukari joutui aikuisuuden kynnyksellä valitsemaan, syventääkö jo lapsuuden kesinä meren rannalla virinnyttä luontoharrastusta tiede- vai taideopintojen kautta. Nukarista tuli kuvanveistäjä. Taiteilijana hän on pystynyt yhdistämään luontosuhteeseensa erilaisia lähestymistapoja. Hänen pikkulintunsa ilmentävät hänen kykyään vangita lintujen liikkeitä hetkellisessä ajattomuudessa ja ilmaista niiden kautta erilaisia tunnetiloja. Isommissa lintuaiheissa voi taas nähdä vakavampia ja vertauskuvallisempia sävyjä, ekologista huolta lajien säilymisestä.
2012 Antti Maasalo
Presidenttipari valitsi vuoden 2012 Kultaranta-taiteilijaksi kuvanveistäjä Antti Maasalon. Maasalo on tutkinut yli 50 vuotta kestäneen taiteilijauransa aikana johdonmukaisesti teknologian mahdollisuuksia kuvanveistossa. Hän on työstänyt teollisista valmismateriaaleista – esimerkiksi teräksestä, alumiinista, akryylimuovista ja peileistä – usein varsin suurikokoisia konstruktioita, joille on ominaista liike ja värillinen ilmeikkyys. Kovat tekniset materiaalit muuttuvat luonnontunteen välittäjiksi häivyttäen samalla rajaa taiteen ja luonnon välillä.
2011 Kaisu Koivisto
Kesän 2011 näyttely esitteli kuvanveistäjä Kaisu Koiviston tuotantoa. Kaisu Koivisto tuli taideyleisön tietoisuuteen Vuoden nuori taiteilija 1996 -valinnan myötä. Kuvanveistäjänä Koivisto tunnetaan omaperäisistä materiaalivalinnoista ja irtonaisuudesta, jolla hän vaihtaa näkökulmaa ja tekotapaa. Koivisto koostaa hitsaamalla ja ompelemalla eläinmateriaaleista, kierrätystavaroista ja teräksestä veistoksia, mutta hän on myös herkkävireinen piirtäjä ja valokuvataiteilija. Hänen taiteensa teemat liittyvät usein ihmisen ja luonnon välisiin suhteisiin.
Muut näyttelyt
Kordelinin säätiön kokoelmiin kuuluvia teoksia on säännöllisesti esillä Suomalaisten taidesäätiöiden näyttelyissä. Tiedot näyttelyistä löytyvät kootusti Suomalaisten taidesäätiöiden verkkosivuilta: Lue menneistä näyttelyistä.