Outi Tarkiainen säveltää luonnon ja ihmisyyden yhteisestä kielestä

Säveltäjä Outi Tarkiaisen musiikki saa pohjoisen luonnon soimaan maailman suurimmissa konserttisaleissa. Tarkiaiselle myönnettiin Alfred Kordelinin palkinto kansainvälisesti arvostetusta taiteestaan, joka tuo esiin ihmisyyden ja luonnon yhteyden.

Säveltäjä Outi Tarkiaiselle pohjoinen ei ole vain kotipaikka vaan sävelkielen perusta. Hän asuu Rovaniemellä ja sanoo tuntevansa olonsa kokonaiseksi vasta, kun palaa Lappiin.

”Olen pohjoisen ihminen henkeen ja vereen. Se on se peruskivi, jonka varassa kuljen maailmalla”, Tarkiainen kertoo.

Juuri tämä peruskivi on auttanut häntä ponnistamaan maailmalle. Ensimmäiset kansainväliset teokset syntyivät, kun hän valmistuttuaan Sibelius-Akatemiasta muutti takaisin Rovaniemelle ja lähestyi pohjoisia orkestereita. Sittemmin hänen teoksiaan ovat tilanneet muun muassa Berliinin filharmonikot, Boston Symphony Orchestra ja BBC:n orkesterit.

Äitiyden kokemuksista sävellyksiksi

Musiikki on kulkenut Tarkiaisen mukana lapsesta asti. ”Opin kirjoittamaan nuotteja ennen kuin opin kirjoittamaan sanoja”, hän kertoo.

Läpimurron hetki koitti vuonna 2018, kun BBC tilasi häneltä teoksen Proms-festivaaleille vain viikkoa ennen hänen esikoisensa syntymää.

”Suunnitelmana oli ollut viettää vauvavuotta, mutta päätin tarttua tilaisuuteen. Vuodatin työhön senhetkiset tunteet ja sävelsin syntymästä. Yön auringon variaatiot sai fantastisen vastaanoton, ja siitä alkoi vyöry.”

Äitiyden kokemukset ovat sittemmin tulleet osaksi Tarkiaisen sävelkieltä. Synnytys on hänen mukaansa rajatila elämän ja kuoleman välillä, hetki, joka muistuttaa ihmisen paikasta osana luontoa. Se jättää pysyvän vaikutuksen taiteeseen.

Ensimmäinen roolissaan

Naiseus ja äitiys ovat Tarkiaiselle myös laajempia teemoja, jotka kietoutuvat yhteen taiteilijuuden kanssa. Hän on kokenut konkreettisesti klassisen musiikin sukupuolittuneen maailman. Naisia on vain noin kymmenesosa säveltäjistä, ja he joutuvat usein avaamaan ovia ensimmäisinä tehtävissä, joissa aiemmin on ollut vain miehiä.

Tarkiainen oli itse ensimmäinen nainen, jonka säveltämä ooppera esitettiin Savonlinnan oopperajuhlilla. ”Haluan uskoa, että muutos tapahtuu, kun nuoremmat sukupolvet näkevät meitä esikuvina ja voivat itse haaveilla säveltäjän urasta. Minä olin yli 30-vuotias ennen kuin toinen nainen luki musiikkiani. Näillä esimerkeillä on valtava merkitys.”

Musiikkia, joka avaa lukkoja

Tarkiaisen mukaan musiikin tehtävä on koskettaa ihmisiä tavalla, johon sanat eivät yllä.

”Parhaita palautteita ovat ne, kun joku kertoo, että konsertin jälkeen kotimatkalla on käyty keskusteluja aiheista, joista perheessä ei koskaan aiemmin ole puhuttu. Taide avaa lukkoja, joihin ei muuten pääse käsiksi.”

Tarkiaisella on myös henkilökohtaista kokemusta musiikin voimasta.

”Kun kuulin Kaija Saariahon Kaukaisen rakkauden ensimmäistä kertaa, putosin polvilleni. Alban Bergin Lulu-oopperan jälkeen en pystynyt puhumaan moneen päivään.”

Taide luo yhteyden ihmisten välille

Alfred Kordelinin palkinto myönnetään säveltäjälle ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Tarkiaisen mukaan se kertoo musiikin tärkeydestä aikana, jolloin keskittymiskyky ja empatia ovat koetuksella.

”Olen huolissani siitä, mitä älylaitteet tekevät meidän kyvyllemme keskittyä ja asettua toisen asemaan. Taide on siihen vastalääke. Se harjoittaa aivoja ja empatiaa.”

Palkinto tuo esiin sen, miksi taide on tärkeää: se luo yhteyden ihmisten välille.

 

Lue lisää: alfred kordelinin palkinto