Sijoitustoiminta

Säätiön sijoitustoiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Sijoitustoimintaa ohjaavat hallituksen hyväksymät varainhoidon periaatteet.

Säätiön sijoitustoiminta on suunnitelmallista ja sitä ohjaavat hallituksen hyväksymät varainhoidon periaatteet. Näitä periaatteita tarkastellaan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen mukaan. Varainhoidon päämääränä on säätiön tarkoituksen mahdollisimman häiriötön toteuttaminen nyt ja tulevaisuudessa. Hallituksen ja toimitusjohtajan apuna toimii talousvaliokunta. Talousvaliokunnalla on hallitusta ja toimitusjohtajaa avustava rooli varainhoidon päätösten valmistelussa ja varainhoidon periaatteiden toteutumisen seurannassa.

Sijoitustoiminnan horisontti on pitkä ja ulottuu suhdannevaihtelujen yli. Sijoitusomaisuuden pitkän tähtäimen tavoiteallokaatio on seuraava: osakkeet 65 %, korot 5 %, kiinteistöt 10 % ja vaihtoehtoiset sijoitukset 20 %. Tavoiteallokaatiolle on määritelty liikkumavälit, joiden puitteissa eri omaisuuslajien painoarvoja voidaan muuttaa ja sijoitussalkkua sopeuttaa vallitsevaan markkinatilanteeseen. Sijoitustoiminnan tuloksellisuutta seurataan tavoiteallokaatioon perustuvien tarkoituksenmukaisten vertailuindeksien avulla. Tavoitteena on kasvattaa sijoitustoiminnan tuottoja ja tätä kautta myös jaettavien apurahojen määrää.

Sijoitusomaisuuden riskien hajauttamisella pyritään sijoitusten markkina-arvon vaihteluiden tasaamiseen sekä sijoituksista saatavan tuoton turvaamiseen. Pyrkimyksenä on, että yksittäinen markkina, toimiala, sijoitus tai yritys ei muodostu hallitsevaksi salkun kokonaisarvosta.

Säätiön sijoitustoiminnassa ja raportoinnissa huomioidaan taloudellisten näkökantojen lisäksi myös ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja yhtiöiden hallintotapaan liittyviä ns. ESG-tekijöitä (Environment, Social, Governance). Osake- ja korkosalkkujen varainhoitajilta edellytetään, että varainhoitajat ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UN PRI). Lisäksi varainhoitajilta edellytetään YK:n Global Compact-periaatteiden vastaisten normirikkomusten seurantaa ja systemaattista lähestymistapaa mahdollisten normirikkomusten hoitamiseksi. YK:n Global Compact -periaatteet käsittävät 10 periaatetta liittyen ihmisoikeuksiin, työvoimaan, ympäristöön ja korruptioon.