Kolumni | Gita Kadambi: Sivistys ja taide – hiljainen vallankumous

”Sivistys ja taide eivät huuda, mutta niiden ääni kantaa kaukaa ja kauas. Niistä syntyy ääni, joka muistuttaa meitä siitä, keitä olemme – ja keitä voimme olla.”

Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi on kuluneena vuonna toiminut Kordelinin säätiön palkintotoimikunnan jäsenenä. Hän pohtii kirjoituksessaan taiteen ja sivistyksen merkitystä. Alfred Kordelinin palkinnot julkistetaan torstaina 6.11.2025.

 

Sivistys ei ole pelkkää tietoa. Se on myös kykyä ymmärtää monikerroksista maailmaa, kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja pitää hänen kokemuksiaan arvokkaana. Sivistynyt tunnistaa kauneuden, rumuuden, oikean ja väärän, epäoikeudenmukaisuuden. Sivistys on kuin hiljainen huuto, joka ei kuulu uutisotsikoissa mutta kaikuu taiteessa, kirjallisuudessa ja musiikissa.

Taide puolestaan on sivistyksen kieli. Se ei selitä, vaan kysyy. Se ei anna vastauksia, vaan avaa tilan, jossa vastaukset voivat syntyä. Taide ei ole vain esteettinen kokemus, vaan se on yhteiskunnallinen voima, joka voi muuttaa ajattelua, herättää empatiaa ja kyseenalaistaa valtarakenteita. Kun taide ja sivistys kohtaavat, hiljainen vallankumous on mahdollinen – ei mielenosoituksin tai julistuksin, vaan ajatusten, tunteiden ja oivallusten kautta.

Sivistys ei ole elitistinen etuoikeus, vaan se on yhteinen pääoma. Se rakentuu koulutuksesta, kulttuurista, keskustelusta ja kokemuksesta. Sivistynyt yhteiskunta ei mittaa arvoa pelkästään taloudellisella tehokkuudella, vaan sillä, miten se kohtelee heikoimpiaan, miten se vaalii kulttuuriperintöään ja miten se suhtautuu tulevaisuuteen – ei pelkona, vaan toiveikkaana mahdollisuutena.

”Sivistynyt yhteiskunta ei mittaa arvoa pelkästään taloudellisella tehokkuudella, vaan sillä, miten se kohtelee heikoimpiaan, miten se vaalii kulttuuriperintöään ja miten se suhtautuu tulevaisuuteen – ei pelkona, vaan toiveikkaana mahdollisuutena.”

Tähän tarvitaan taidetta, joka on yhteiskunnan kasvot paljastava peili. Se voi olla ikkuna, joka avaa näkymän toiseen todellisuuteen. Se on ovi, joka kutsuu astumaan sisään johonkin uuteen, tuntemattomaan. Taide ei vaadi lupaa puhua, mutta se tarvitsee alttiin kuulijan.

Sivistys ja taide elävät arjessamme. Niitä ei koeta vain museoissa tai konserttisaleissa, vaan myös koululuokissa, kirjastoissa, kaduilla ja kodeissa. Ne näkyvät tavassa, millä puhumme toisillemme, miten suhtaudumme erilaisuuteen, miten rakennamme yhteistä tilaa. Sivistys ja taide kiteytyvät toistemme arvostuksessa ja suhteessamme ympäröivään maailmaan.

Kun yhteiskunta panostaa sivistykseen ja taiteeseen, se investoi tulevaisuuteen. Se ei rakenna vain taloja ja teitä, vaan myös ylisukupolvisia merkityksiä. Saamme mahdollisuuden kasvaa – inhimillisesti.

Sivistys ei ole valmis tila, vaan jatkuva prosessi. Se vaatii uteliaisuutta, rohkeutta ja kykyä kohdata myös vaikeat kysymykset. Taide puolestaan tarjoaa välineet tähän kohtaamiseen – ei ratkaisuna, vaan kumppanina. Taiteen tekeminen taas vaatii aikaa, kypsymistä, pysyviä rakenteita ja turvallisen tilan voidakseen kukoistaa. Toisaalta, kun taiteen tekemiseen on annettu kasvun ja kehityksen mahdollisuus, sen tekijät voivat reagoida nopeastikin erilaisiin ilmiöihin ja toimia herättelijänä uuteen.

”Sivistys ei ole valmis tila, vaan jatkuva prosessi. Se vaatii uteliaisuutta, rohkeutta ja kykyä kohdata myös vaikeat kysymykset. Taide puolestaan tarjoaa välineet tähän kohtaamiseen – ei ratkaisuna, vaan kumppanina.”

Juuri nyt, kun maailma tuntuu jakautuvan yhä jyrkemmin, sivistyksen merkitys korostuu. Sen ei tarvitse yhdistää mielipiteitä, mutta se voi yhdistää ihmisiä. Se ei poista ristiriitoja, mutta se voi luoda tilan, jossa ristiriidat voidaan kohdata rakentavasti. Juuri siksi on etuoikeus olla jakamassa Kordelinin palkintoja. Palkinnonsaajat ovat alansa huippuja ja vahvistavat toiminnallaan suomalaisen yhteiskunnan moniäänisyyttä, osaamista ja kansainvälisyyttä. Heidän työnsä luo pohjaa kestävämmälle ja paremmalle tulevaisuudelle.

Sivistys ja taide eivät huuda, mutta niiden ääni kantaa kaukaa ja kauas. Niistä syntyy ääni, joka muistuttaa meitä siitä, keitä olemme – ja keitä voimme olla.

 

Gita Kadambi

kirjoittaja on Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja ja Alfred Kordelinin säätiön palkintotoimikunnan jäsen

Alfred Kordelinin säätiö palkitsee sivistyksen edelläkävijöitä. Palkintoja myönnetään yhteiskunnallisesti vaikuttavasta ja ajankohtaisesta toiminnasta tieteen, taiteen ja kansanvalistuksen hyväksi, palkinto on arvoltaan 50 000 euroa. Palkinnonsaajat julkistetaan vuosittain Alfred Kordelinin syntymäpäivänä 6. marraskuuta.

Lue lisää: Alfred Kordelinin palkinto