Etnopopartisti Vilma Jää yhdistää musiikissaan suomalais-ugrilaisen kansanmusiikin elektroniseen soundiin ja popmusiikkiin. Sisäinen palo ja vahva oma visio pitävät pään kylmänä, vaikka suosio on suurta.
Vilma Jää löysi kansanmusiikin ensimmäistä kertaa 14-vuotiaana. Silloin takana oli puoli vuotta taukoa viulunsoitosta, jonka Jää oli aloittanut jo nelivuotiaana. Klassinen musiikki oli alkanut tympiä.
”Se oli puhdasta innostusta. Hurahdin kansanmusiikkiin heti täysillä”, Jää kertoo.
Sittemmin Jää on valmistunut musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta, levyttänyt kaksi palkittua albumia, voittanut ja ollut ehdolla lukuisissa musiikkialan palkintogaaloissa, tähdittänyt Kaija Saariahon Innocence-oopperaa sekä tehnyt elokuva- ja pelimusiikkia. Lisäksi Jää tutkii suomalaista ja karjalaista karjankutsuperinnettä.
Jotakuta lista saavutuksista saattaa hengästyttää, muttei Jäätä. Päämäärätietoinen artisti tietää, mitä haluaa.
”Aloin vuosia sitten tehdä listaa asioista, jotka haluan saavuttaa. Suurin osa niistä on jo tehty ja lista pitäisi päivittää”, Jää toteaa.
Parempi kuin kukaan
Jää teki kansainvälisen läpimurtonsa Kaija Saariahon Innocence-oopperan Markétana. Kun Saariaho valitsi rooliin Jään, syntyi palo kehittyä erinomaisesta laulajasta ylivertaiseksi.
”Ennen Innocencea olin tavallisen lahjakas ja innostunut muusikko. Kun Kaija luotti ja antoi aikaa valmistautua kunnolla, ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin olla parempi kuin kukaan muu”, Jää painottaa.
Jään rooli perustuu vahvasti karjalaisiin kansanlaulutekniikoihin ja karjankutsuhuutoihin. Suoritus on kerännyt ylistystä kriitikoilta ja viimeisimpänä The New York Timesilta. Jään mukaan kansainvälinen huomio on vaikuttanut voimakkaasti siihen, miten suomalainen media ja yleisö häneen suhtautuu. Omaa erityislaatuisuutta ei Suomessa osata aina arvostaa.
”En ymmärrä asennetta, että ensin pitäisi hakea kokemusta ulkomailta, ennen kuin voi olla iso tekijä suomalaisten silmissä”, Jää sanoo.
Jää on kiitollinen saamastaan nosteesta ja palautteesta. Vaikka kiittävä palaute lämmittää, se ei yllätä häntä.
”Mä olen tehnyt ihan valtavasti töitä ja olen tosi hyvä siinä, mitä teen”, Jää sanoo.
Hän painottaa, ettei anna palautteen vaikuttaa työhönsä. Jää kertoo, miten Kaija Saariaho neuvoi häntä kohtaamaan suosion:
”Innocencen mediamyllyä oli kestänyt ehkä vuosi, kun Kaija sanoi minulle, että kaikkein tärkeintä on aina itse taide ja tekeminen. Yleisön tai median vastaanotolla ei ole loppujen lopuksi mitään väliä.”
Monta rautaa tulessa
Jään oma musiikki yhdistää suomalais-ugrilaisen perinteen synteettisesti tuotettuihin biitteihin ja popin ilmaisukeinoihin. Tuorein levy Loitsui ja taikoi on kerännyt jälleen ylistäviä arvioita, joissa Jään äänenkäyttöä ja sävellystyötä on kiitetty lumoavaksi.
Puoliksi karjalainen Jää ammentaa etenkin karjalaisesta ja inkeriläisestä kansanmusiikista. Hän korostaa, ettei karjalaisessa tai inkeriläisessä musiikissa ole kyse suomalaisesta musiikista, vaan hän kertoo inspiroituvansa suomalais-ugrilaisesta kansanperinteestä.
Jään viimeisin aluevaltaus on elokuvamusiikki. Lokakuussa ensi-iltansa saa Alli Haapasalon elokuva Kerro kaikille, johon Jää sävelsi musiikit yhdessä Kalle Vainion kanssa. Hän toivoo, että pääsee säveltämään elokuvamusiikkia jatkossakin.
”Se oli maailman paras projekti. Leffa on kokonaisuutena upea ja kuvakerronnassa luotetaan paljon siihen, että musiikki kantaa tarinaa eteenpäin.”
Haluan, että jokainen saa kuulla, miten uniikkia suomalais-ugrilainen musiikki on ja miten siistejä asioita juuri tässä maailmankolkassa on tehty.
Palkinto vie ulkomaille
Jää on vakiinnuttanut asemansa suomalaisella musiikkikentällä. Seuraavaksi tavoitteena on rakentaa uraa ulkomailla. Syyskuussa Jäällä on keikka Berliinissä, tammikuussa New Yorkissa.
Ulkomaan keikat ovat valtava taloudellinen riski, josta artisti jäisi todennäköisesti itse miinukselle. Alfred Kordelinin säätiön palkinto mahdollistaa ulkomaan keikat ja uran kansainvälistymisen. Palkintorahat on tarkoitus käyttää kolmannen levyn rahoittamiseen, koko bändin langattomaan korvamonitorointiin ja mikkeihin sekä uuteen 11-kieliseen kanteleeseen.
”Haluan, että jokainen saa kuulla, miten uniikkia suomalais-ugrilainen musiikki on ja miten siistejä asioita juuri tässä maailmankolkassa on tehty”, Jää sanoo.