50 000 euron arvoinen Alfred Kordelinin palkinto on Suomen merkittävimpiä vuosittain myönnettäviä tunnustuksia. Palkinnot myönnetään yhteiskunnallisesti vaikuttavasta ja ajankohtaisesta toiminnasta taiteen, tieteen tai kansanvalistuksen hyväksi.
Alfred Kordelinin säätiö palkitsee vuosittain sivistyksen edelläkävijöitä. Palkinnonsaajat ovat oman alansa huippuja ja vahvistavat toiminnallaan suomalaisen yhteiskunnan osaamista, moniäänisyyttä ja kansainvälisyyttä. Vuoden 2026 palkinnot saavat kansanmuusikko Vilma Jää, avaruustekniikan professori Jaan Praks sekä piispa, tietokirjailija Mari Leppänen.
”Palkinnonsaajamme edustavat eri aloja, mutta heitä kaikkia yhdistää rohkeus ja kyky avata uudenlaisia näkökulmia”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen kertoo. ”Alfred Kordelinin palkinto on tunnustus toiminnasta, joka heijastuu jo nyt laajasti yhteiskuntaan. Palkinto kannustaa palkinnonsaajia jatkamaan tärkeää työtään.”
Poikkeuksellinen kansainvälinen läpimurto – kansanmuusikko Vilma Jää
Laulaja, säveltäjä, viulisti Vilma Jää (s. 1995) palkitaan kansainvälistä huomiota herättäneestä taiteellisesta työstään, jossa suomalais-ugrilainen runolaulu, kansanperinne ja -musiikki kohtaavat elektronisen soundin sekä popin ilmaisukeinot poikkeuksellisen omaperäisellä ja rohkealla tavalla.
Vilma Jää on valmistunut Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi vuonna 2021 ja noussut nopeasti yhdeksi kotimaisen musiikin kiinnostavimmista tekijöistä. Jää käsittelee kansanperinnettä elävänä, ajassa liikkuvana ilmaisuna, joka saa hänen käsissään uusia muotoja ja yleisöjä ja muodostaa yllätyksellisiä yhteyksiä nykytaiteeseen. Debyyttialbumi Kosto (2023) ja sitä seurannut Loitsui ja taikoi (2026) osoittavat, kuinka vahvasta perinteen tuntemuksesta voi syntyä kunnianhimoista ja ajankohtaista nykytaidetta.
Vilma Jää on tehnyt suomalaista kansanperinnettä tunnetuksi rohkeasti ja omaäänisesti myös maailmalla. Tämä näkyy erityisen vaikuttavasti hänen kansainvälisessä läpimurrossaan Kaija Saariahon Innocence-oopperassa. Jään äänenkäyttö ja karjankutsuperinteestä ammentava ilmaisu ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen yleisöihin ja kriitikoihin niin Suomessa, Ranskassa, Britanniassa, Hollannissa kuin New Yorkin Metropolitan-oopperassa.
Syyskuun 2026 lopussa Jään musiikki saa jälleen aivan uuden kansainvälisen näyttämön, kun suomalaisen Remedy Entertainmentin Control Resonant -peli julkaistaan. Pelin esittelyvideolla kuultu Vilma Jään laulu herätti keväällä 2026 mielenkiintoa maailmanlaajuisesti.
Avaruusteknologian edelläkävijä ja uudistaja – professori Jaan Praks
Aalto-yliopiston Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksen professori Jaan Praks (s. 1971) palkitaan poikkeuksellisen vaikuttavasta urasta suomalaisen avaruusteknologian edelläkävijänä ja uudistajana, satelliittiteknologian tutkijana sekä vastuullisen avaruustoiminnan pitkäjänteisenä kehittäjänä.
Praks tutkii pienoissatelliittiteknologiaa ja tutkakaukokartoitusta ja kehittää ratkaisuja, joilla voidaan seurata maapallon muutoksia, tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä vähentää satelliiteista aiheutuvaa ympäristökuormitusta, kuten materiaalien ja energian tarvetta.
Praks on tehnyt avaruusteknologiasta konkreettisen osan suomalaista tulevaisuuden osaamista. Hänen johtamansa opiskelijaprojekti johti Suomen ensimmäisen satelliitin Aalto-1:n laukaisuun ja käynnisti kehityksen, jonka seurauksena satelliittiteknologiasta on tullut Suomessa paitsi korkeatasoisen tutkimuksen myös uuden yritystoiminnan ala. Hänen tutkimusryhmänsä ympärille on rakentunut yrityksiä, osaamista ja yhteistyöverkostoja, jotka ovat vahvistaneet alan kasvua. Muun toiminnan ohella Praks opettaa ja neuvoo tulevaisuuden osaajia – Praksin matalan kynnyksen oppimisympäristöissä nuoret tutkijat pääsevät osallistumaan avaruusteknologian kehittämiseen jo opintojensa aikana.
Praksin työ on lisännyt ymmärrystämme siitä, millainen merkitys avaruusteknologialla on kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Hänen työnsä osoittaa konkreettisesti, miten tutkimus voi samanaikaisesti tuottaa uutta tietoa, kasvattaa osaamista ja luoda uusia elinkeinoja.
Yhteiskunnallinen keskustelija ja sivistyksen puolustaja – piispa Mari Leppänen
Turun arkkihiippakunnan piispa, tietokirjailija, kolumnisti Mari Leppänen (s. 1978) palkitaan työstään tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden vahvana puolustajana. Leppäsen työ vahvistaa sivistyksen ydintä: kykyä käydä avointa ja ihmisarvoa kunnioittavaa keskustelua moniarvoisessa yhteiskunnassa.
Leppäsen ajattelussa kirkollinen, eettinen ja yhteiskunnallinen näkökulma yhdistyvät tavalla, joka avaa tilaa kuuntelemiselle, ymmärtämiselle ja yhteiselle hyvälle tulevaisuudelle. Hänet tunnetaan aktiivisena kolumnistina ja julkisena keskustelijana, joka on kannanotoissaan käsitellyt muun muassa nuorten pahoinvointia, lähisuhdeväkivaltaa, transihmisten oikeuksia sekä sateenkaariparien asemaa kirkossa.
Tietokirjailijana Leppänen on käsitellyt yhteisöllisyyteen, ihmisyyteen ja vallankäyttöön liittyviä kysymyksiä tavalla, joka puhuttelee laajasti. Hän pohtii teoksissaan muun muassa luottamusta, rohkeutta ja hiljaisuutta yhdistäen henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen näkökulman omaleimaisella tavalla. Hänen kirjoitustyyliään leimaavat rauhallisuus, pohdiskelevuus ja helposti lähestyttävä ote.
Leppäsen oma henkilöhistoria tuo hänen viestilleen syvyyttä, ja hänen tapansa puhua vaikeistakin kysymyksistä avarakatseisesti, pelottomasti ja toisia kunnioittaen tekee hänestä poikkeuksellisen merkittävän, empaattisen ja ajankohtaisen keskustelijan. Poikkeuksellista on myös Leppäsen kyky uudistaa rooliaan ja toimia vahvana julkisena keskustelijana piispan tehtävästään käsin.
Ehdotusprosessi Nobel-palkinnon kaltainen
Alfred Kordelinin palkinnon myöntöprosessi on Nobel-palkinnon kaltainen: palkinnonsaajia voivat ehdottaa 150 toimijaa suomalaisista yliopistoista suurlähetystöihin ja taiteilija- ja kulttuurijärjestöihin. Tänä vuonna myös Suomen Kuvalehden lukijoilla oli mahdollisuus ehdottaa palkinnonsaajia.
Palkintoehdotukset käy läpi toimikunta, jonka muodostivat tänä vuonna Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajana Gita Kadambi, Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen, Kordelinin säätiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen, professori Kirsi Tirri, toimittaja Laura Saarikoski sekä professori Jukka Seppälä.
Alfred Kordelinin säätiö on jakanut palkintoja yli sadan vuoden ajan, historian ensimmäinen palkinto myönnettiin säveltäjä Jean Sibeliukselle vuonna 1923. Palkinnon ovat sittemmin saaneet muun muassa tanssitaiteilija, koreografi ja taiteellinen johtaja Tero Saarinen, säveltäjä Outi Tarkiainen, akatemiatutkija Timo Miettinen sekä professori Olli Vapalahti.
Palkinnonsaajat julkistettiin torstaina 24.9. Helsingin Taidehallilla järjestetyssä palkintotilaisuudessa.