Historia

Alfred Kordelin oli raumalaisen merimiehen poika, joka loi itselleen suuromaisuuden tyhjästä. Kordelin syntyi Raumalla marraskuussa 1868 kuusilapsiseen perheeseen. Vaatimattomissa oloissa kasvaneet lapset yritettiin mahdollisimman varhain tuupata ansaitsemaan leipänsä.

Alfredin veli Karl Oskar kävi kansakoulua muutaman vuoden, sen sijaan Alfredin nimeä koulun arkistoista ei löydy. Kerrotaan, että Alfred kuitenkin harrasti itseopiskelua, ja myöhemmin  puusepänoppilaana hän kävi käsityöläisten lakisääteistä sunnuntaikoulua. Koska puusepänoppi, johon perhe isän kuoltua oli hänet laittanut, ei häntä kiinnostanut, Alfred päätti ryhtyä kauppiaaksi.

Rohkeasti kauppiaaksi ja suurtilan omistajaksi

Kordelin rohkeasti hyödynsi 1879 voimaantulleen uuden asetuksen elinkeinovapaudesta ja perusti ensimmäisen kauppansa Raumalle 1888 parikymppisenä nuorena miehenä. Menestys mahdollisti liiketoiminnan laajentamisen maaseudulle. Menestys ei kuitenkaan kestänyt kauan, sillä velkakauppa miltei suisti Kordelinin konkurssiin. Kordelin ei lannistunut vaan muutti Tampereelle isompien mahdollisuuksien äärelle. Kordelin osti eri puolilta Suomen  konkurssipesiä ja myi tavaroita voitolla eteenpäin.

Alfred Kordelin halusi tulla suurtilanomistajaksi. Selvästi Kordelin tavoitteli myös aikalaistensa arvonantoa. Tila löytyi Lammilta, jonne Kordelin muutti 1903. Mommilan kartano oli Kordelinin koti aina kohtalokkaaseen syksyyn 1917 saakka. Tämän lisäksi hän omisti muun muassa Jokioisten kartanoyhtiön ja maatiloja Keski-Suomessa. Alfred Kordelin pyrki maanviljelijänä mahdollisimman suureen tehokkuuteen ja tuottoon. Häntä kiinnostivat työn rationalisointi ja kustannusten alentaminen, koneistaminen, maan kasvukunnon parantaminen, lannoitus ja edulliset kasvilajit. Toisaalta Kordelin oli myös esteetikko  – hän pukeutui näyttävästi ja arvosti kauneutta; puutarhoja, kukkia ja metsää, luontoa ylipäätään. Alfred Kordelin sai maanviljelysneuvoksen arvonimen vuonna 1913.

Talouselämän raskaaseen sarjaan

Kordelin meni rohkeasti mukaan myös trikoo-, metalli- ja puuteollisuuteen, laivanvarustukseen ja kansainväliseen kauppaan. Yhtäältä Kordelin itse osasi oikein lukea ajan merkit ja hyödyntää piilevät mahdollisuudet. Toisaalta hän välttämättä tarvitsi liiketoimintaansta eri alojen asiantuntijoiden apua. Etenkin lakimies Risto Ryti vaikutti maailmansodan ensimmäisinä vuosina merkittävästi taloudellisiin ratkaisuihin. Ryti oli muutoinkin keskeinen henkilö Kordelinin elämässä, paitsi kumppanina liiketoimissa myös Kordelinin kuolinpesän ja perustettavan sivistysrahaston suunnittelussa. Kordelin  matkusti paljon, myös ulkomaille ja teki herkeämättä töitä. Kordelin osasi – silloin kun ankaralta työnteoltaan malttoi – olla mainio seuramies ja järjestikin ystävilleen mieleenpainuvia juhlia.

 

 

Alfred Kordelin kuolema ajoittuu Venäjän vallankumouksen ensivaiheisiin. Venäläinen matruusi murhasi Kordelinin Mommilassa bolshevikkien ja suojeluskuntalaisten välisessä kahakassa 7.11.1917.

sivistyksen tukeminen Testamentin määräyksenä

Alfred Kordelin teki elinaikanaan Risto Rytin avustuksella useita testamentteja, joista viimeisin on päivätty 3.4.1917. Siinä määrättiin varoja muiden muassa sukulaisille, Rauman kaupungille sekä monille yleishyödyllisille järjestöille. Testamentin 33. artiklassa Kordelin määräsi, että hänen omaisuudestaan on muodostettava Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto. Kordelin arvosti kouluttautumista ja sivistystä, vaikka ei itse kouluja käynytkään.

kuva
Alfred Kordelin (1868-1917)

Kordelin ei kuitenkaan ennen äkillistä kuolemaansa ehtinyt laatia rahastolle ohjesääntöä. Kuolinpesän selvittäjät antoivat tämän tehtävän Suomalaisen Tiedeakatemian asiantuntijoille. Heidän laatimansa ohjesääntö vahvistettiin 31.12.1918. Ensimmäiset stipendit Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, nykyinen Alfred Kordelinin säätiö, jakoi vuonna 1920. Alfred Kordelin on haudattu Rauman vanhalla hautausmaalla sijaitsevaan Kordelinin kappeliin. Kordelinin muistomerkki sijaitsee Hausjärven Mommilan kylässä.

Lähteet:

Fredr. J. Lindström, Alfred Kordelin 1923 (WSOY)
Aimo Halila, Alfred Kordelin 1974 (WSOY)
Hannu Heikkilä, Alfred Kordelin mesenaatti ja hänen säätiönsä 2010 (SKS)

Alfred Kordeliniin liittyvä kirjallisuutta
  • Kultaranta, toim. Hannu Heikkilä ja valokuvannut Taneli Eskola, 2014. Livonia Print, Riika
  • Todellisuusmies ja unennäkijä, Alfred Kordelinin säätiö kuvataiteen mesenaattina, Susanna Luojus ja Tapani Pennanen, 2010. Kariston kirjapaino.
  • Kohti Kultarantaa, Alfred Kordelinin elämän ja kuoleman arvoituksia, toim. Esko Koivusalo, 2000. Vammalan Kirjapaino Oy
  • Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto, Aimo Halila, 1990. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo