Alfred Kordelinin säätiö on jakanut apurahoina 3,2 miljoonaa euroa ja myöntänyt neljä Alfred Kordelinin -palkintoa yhteensä 120 000 euroa.
Säätiö myönsi elokuun haussa 271 apurahaa tutkijoille, taiteilijoille ja yhteiskunnallisille toimijoille. ”Saimme 4 760 hakemusta, ja vaikka hakemuksia tuli edellistä vuotta vähemmän, myöntöprosentti jäi valitettavan alhaiseksi kuuteen prosenttiin”, toteaa Alfred Kordelinin säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk.
Tieteen apuraha myönnettiin esimerkiksi nuorten naisten työllistymistä koskevaan VTM Emma Lambergin väitöskirjatutkimukseen sekä lääketieteen kandidaatti Elina Puolakan tutkimukseen, jossa tutkitaan lapsuuden sosioekonomisen aseman vaikutusta sydänterveyteen aikuisiässä. Toimittajat Jarno Liski, Jari Hanska ja Jyri Hänninen saivat apurahan talousrikollisuutta ja korruptiota käsittelevään tietokirjaan. Kirjailija Harry Salmenniemelle myönnettiin apuraha novellikokoelman kirjoittamiseen ja säveltäjä Tuomas Kanteliselle apuraha oopperan säveltämiseen. Kulttuurin osuus myönnetyistä apurahoista on noin 70 ja tieteen 30 prosenttia. Apurahojen hakuaika oli 1.-31.8.2017. Apurahojen saajat julkaistaan säätiön nettisivuilla www.kordelin.fi maanantaina 6.11.2017.
Alfred Kordelinin -palkinnot
30 000 euron arvoinen Alfred Kordelinin -palkinto myönnettiin Helsingin yliopiston yleisen mikrobiologian professori Sarah Butcherille, suomentaja Kari Klemelälle, arkkitehti Anssi Lassilalle ja toimittaja, tietokirjailija Elina Grundströmille, yhteensä 120 000 euroa. Palkinto myönnetään henkilölle, joka on työssään merkittävällä tavalla toiminut suomalaisen sivistyksen puolesta.
100 vuotta Kordelinin kuolemasta
Tiistaina 7.11.2017 on kulunut 100 vuotta Alfred Kordelinin kuolemasta. Alfred Kordelinin Edistys- ja Sivistysrahasto perustettiin joulukuussa 1918 ja säätiö on jakanut apurahoja keskeytyksettä vuodesta 1920 lähtien. Tänä toimintavuonna säätiö jakaa yhteensä 5 MEUR apurahoina ja palkintoina.
Alfred Kordelinin -palkintojen saajat, palkintoperustelut:
PhD Sarah Butcher on toiminut vuodesta 2016 Helsingin yliopiston yleisen mikrobiologian professorina erikoisalanaan virustutkimus. Hänen tutkimuksessa käyttämänsä elektronimikroskopian menetelmä, cryo-EM, on mullistanut virusten rakenteiden tutkimuksen. Tämä on mitä ajankohtaisinta, sillä kemian Nobel-palkinto 2017 myönnettiin juuri cryo-EM -menetelmän keksijöille. Tällä hetkellä Butcher tutkii, voisiko muun muassa nuhakuumetta ja hepatiitti A:ta aiheuttavista picornaviruksista tunnistaa rakenteita, joita voisi käyttää antiviraalisten aineiden tunnistuskohtina. Onnistuessaan tämä voisi johtaa lääkkeisiin, joilla voisi torjua monia yleisimpiä tautejamme. Butcher on julkaissut yli 100 vertaisarvioitua artikkelia erittäin arvostetuissa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Butcher on myös arvostettu opettaja. Hän on esimerkiksi opettanut cryo-EM:n käyttöä EMBO:n (European Molecular Biology Organization) kansainvälisillä kursseilla Nobel-palkinnon saaneiden tutkijoiden kanssa. Sarah Butcherin tutkimus edustaa erinomaisella tavalla korkean tason rakennebiologian alan perustutkimusta, joka samalla tuottaa suoraa yhteiskunnallista hyötyä edistämällä tietämystämme virustaudeista ja niiden torjunnasta.
Toimittaja ja tietokirjailija Elina Grundström aloitti Julkisen sanan neuvoston ensimmäisenä kokopäivätoimisena puheenjohtajana 2016. Hän on myös ensimmäinen nainen tässä tehtävässä. Grundström on toiminut linjakkaasti hyvän journalistisen tavan edistämiseksi. Hän on edustanut media-alan kenttää ponnekkaasti mutta rauhallisesti kiivaimpienkin kriisien keskellä. Grundström on tarttunut varmaotteisesti kysymyksiin totuudenmukaisen ja kriittisen tiedonvälityksen puolesta. Grundströmin uusimmat tietokirjat – Musta orkidea (2013) ja Malminetsijät (2016) – kasvavat hienosti yksittäistapauksista taloudellisia ja poliittisia valtarakenteita eritteleväksi yhteiskuntakritiikiksi. Elina Grundström ansaitsee tunnustuksen pitkäjänteisestä työstä objektiivisuuteen pyrkivän tiedon, demokraattisten arvojen sekä ihmisoikeuksien puolustamisessa.
Suomentaja Kari Klemelä tekee arvokasta kulttuurityötä kääntäessään suomen kielelle kauno- ja tietokirjallisuutta eteläslaavilaisista kielistä sekä venäjästä. Hänen ansiostaan olemme saaneet suoria suomennoksia sloveenin, kroatian, makedonian, bosnian ja serbian kielistä. Näin myös jugoslavialaisen Nobel-ehdokas Danilo Kišin teokset ovat löytäneet suomalaislukijansa. Slaavilaisten kielten ohella Klemelä on kääntänyt ruotsista, englannista, ranskasta ja saksasta.
Käännöskirjallisuuden osuus tiedon ja sivistyksen levittäjänä on merkittävä. Tällöin suomentajan taito on ratkaisevassa asemassa, minkä helposti unohdamme. Suomentaja analysoi, tulkitsee ja muuntaa tekstin ymmärrettäväksi mahdollisesti aivan toista kielellistä kulttuuria edustavalle lukijalle. Kaunokirjallisuuden suomentajaa on kiittäminen siitä, että hän tutustuttaa lukijan uusiin maailmoihin, joihin tällä ei muuten olisi sisäänpääsyä. Klemelä tekee tämän varmaotteisesti ja korkeatasoista kirjallista kykyä osoittaen.
Arkkitehti Anssi Lassila kuuluu niihin harvoihin nuoremman polven suunnittelijoihin, jotka ovat onnistuneet raivaamaan itselleen omannäköisensä tilan rakennusalan tehokkaaksi jalostetussa kentässä. Hänen arkkitehtoninen otteensa on omaperäinen ja silti selkeä. Rakennukset ovat veistoksellisia, niiden sisätilat dynaamisia, mutta ne välttävät halpoja wau-vaikutelmia. Lassilan ensimmäinen merkittävä suunnitelma, Kärsämäen paanukirkko (2004), rakennettiin osin talkootyönä 1700-luvun rakennusmenetelmin.
Lassila tutki vanhojen kirvesmiesten kanssa entisiä puurakennustekniikoita. Hän oli oikeutetusti ihmetellyt sitä, miten jotkin rakennustekniset ratkaisut voivat kestää 200 vuotta, kun niin monet modernit ratkaisut tulevat tiensä päähän muutamassa kymmenessä vuodessa. Lonnan saaren tuore saunarakennus (2017) Helsingissä jatkaa hienosti paanukirkon hirsirakennusperinteitä kunnioittavaa linjaa. Kirkkosuunnittelutoiminta jatkuu komeasti Klaukkalan, Kuokkalan, Suvelan ja Tikkurilan kirkoissa. Puurunkoiset asuinkerrostalot ovat nekin herättäneet ansaittua huomiota. Lassilan suunnittelutyötä leimaa rakennuspaikan historiallisen kontekstin herkkä huomioon otto, käytettyjen materiaalien ekologisuus ja lopputuloksen voimakas materiaalin tuntu. Hänen suunnittelemansa rakennukset ovat tämän päivän arkkitehtuuria, mutta ne ponnistavat juurevasti suomalaisen rakennusperinnön pohjalta.
Lisätiedot
Alfred Kordelinin säätiö
toimitusjohtaja Erik Båsk
040 825 8071
anssi.lassila@oopeaa.com
041 441 1219
elina.grundstrom@jsn.fi
050 5410 479
sarah.butcher@helsinki.fi
050 415 54 92
kari.klemela@kolumbus.fi
050 590 4934