/ Ajankohtaista

Hiusmuotia 800. vuoden takaa

Ravattulan Ristimäen kirkon tutkimus voi jopa kertoa 1100–1200-luvulla eläneiden varsinaissuomalaisten naisten kampauksista.

Alfred Kordelinin säätiö myönsi keskiviikkona 22. maaliskuuta suuret kulttuurihankkeet -apurahan yhteensä 1 141 000 euroa Turun yliopiston arkeologian laitokselle, Nykytaiteen museo Kiasmalle, Suomen Kirjallisuuden Seura SKS:lle ja Helsingin Barokkiorkesterin yhdistykselle.

Kaikki hankkeet ovat kolmivuotisia. Säätiö on lupautunut rahoittamaan hankkeita myös toisena ja kolmantena vuonna edellyttäen, että hanke on edennyt suunnitellusti.

Alfred Kordelinin säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk iloitsee, että suuret kulttuurihankkeet -apurahoilla säätiö voi nyt rahoittaa kokonaan muutamia mittavia hankkeita.
”Hakemusten taso vaihteli, mutta 10. kärki erottui selvästi. Rahoituksen saaneille hankkeille yhteistä on inspiroivat, uutta luovat sisällöt ja toimintamallit sekä ammattimainen toteutus.  Tuotoksista pääsevät nauttimaan monenlaiset yleisöt ja palveluiden käyttäjät, Båsk toteaa.

Rahoitus myönnettiin seuraaville hankkeille:

Kansainvälinen monitieteinen tutkimushanke Ravattulan Ristimäen kirkko ja Suomen kristillistyminen
yhteensä 231 000 €, ensimmäinen vuosi 49 000 €

Aurajoen varrella sijainnut Ravattulan Ristimäen kirkko oli käytössä noin vuosina 1180–1250. Kirkon löytyminen muutamia vuosia sitten oli historiallinen sensaatio. Kansainvälinen monitieteinen tutkimusryhmä toteuttaa tutkimushankkeen, joka laajentaa merkittävästi nykyisiä käsityksiä esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteesta Suomessa; yksilöhistorian lisäksi rautakautisista paikallisyhteisöistä ja kristinuskon tulosta Suomeen. Kiinnostavaa on, että haudoista tutkijat ovat kyenneet paikantamaan hammaskiillettä ja hiusten muinaista dna:ta.  Näistä on mahdollista teettää analyysejä, joilla selvitetään vainajien ikää ja alkuperää. ”Löytöjen avulla meillä on jopa mahdollista selvittää, millainen oli varsinaissuomalaisten naisten kampaus 1100–1200-lukujen taitteessa”, kertoo professori Jussi-Pekka Taavitsainen Turun yliopiston arkeologian laitokselta. Tutkimuksen tulokset julkaistaan sekä suomen- että englanninkielisenä monografiana vuonna 2019.

Kiasma Commission by Kordelin, tilausteos Kiasman kokoelmiin
yhteensä 479 000 €, ensimmäinen vuosi 79 000 €

Kiasma toteuttaa uutta suomalaisen nykytaiteen tuotantomallia, jolla tuetaan lahjakkaiden taiteilijoiden urakehitystä ja kansainvälistymistä. Syksyllä 2017 Kiasma valitsee ensimmäisen taiteilijan, joka tuottaa taideteoksen museoon sille varattuun nimikkotilaan. Vuosittain valittava taiteilija saa tuekseen koko Kiasman moniammatillisen tiimin ja käyttöönsä organisaation kansainväliset museo- ja asiantuntijaverkostot. Ensimmäinen tilausteos esitellään keväällä 2018, jolloin myös valitaan seuraavan vuoden taiteilija. Teokset liitetään Kiasman ja Kansallisgallerian pysyviin kokoelmiin.

Avoin Kalevala kansalliseepoksen digitaalinen kriittinen editio
yhteensä 224 000 €, ensimmäinen vuosi 48 000 €
Kalevalaa on tulkittu suomalaisessa kulttuurissa ja julkisessa keskustelussa verraten kaavamaisesti. Nykylukijalle teoksen maailmankuva ja kieli avautuvat huonosti. Folkloristiikan, historian ja suomen kielen tutkijat Turun ja Helsingin yliopistosta sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta tuottavat Kalevalasta modernin kriittisen edition, joka luo uudenlaisia yhteyksiä Kalevalaa käsittelevän tutkimuksen ja Kalevalaa lukevan yleisön välille. Kaikille avoin Digi-Kalevala julkaistaan vuonna 2020 ja se on tarkoitettu tutkijoille, Kalevalasta kiinnostuneille kansalaisille sekä opetusaineistoksi kouluihin.

Oopperaa Musiikkitalossa vuosina 2018–2020
yhteensä 207 000 €, ensimmäinen vuosi 7 000 €
Helsingin Barokkiorkesteri tuo puolinäyttämöllisten oopperatuotantojen sarjan Musiikkitaloon vuosina 2018-2020. Projektin aloittaa kevätkaudella 2018 Leopold Koželuchin ooppera Kustaa Vaasa. Vuonna 2018 tulee kuluneeksi 200 vuotta tsekkiläisen Koželuchin kuolemasta. Kustaa Vaasa on Koželuchin ainoa säilynyt ooppera, eikä sitä ole esitetty hänen elinaikansa jälkeen. Oopperan käsikirjoitus löytyi Prahan konservatorion kirjastosta ja sen nuottimateriaalit editoi Guillermo Brachetta ensimmäisen kerran tätä produktiota varten. Hanke nostaa esiin vanhan musiikin erityisosaamista ja harvemmin kuultuja oopperoita keskiajalta klassismiin. Vuosien 2019 ja 2020 ohjelmisto lyödään lukkoon tämän ja ensi vuoden aikana.

Alfred Kordelinin säätiön suuret kulttuurihankkeet -apurahahaku järjestettiin tammikuussa 2017. Hakemuksia tuli yhteensä 271 kappaletta, joista 34 on osoitettu ensisijaisesti tieteeseen ja ensisijaisesti 237 kulttuuriin. Seuraava haku järjestetään tammikuussa 2018.

Alfred Kordelinin säätiö on yksi Suomen vanhimmista suomenkielisistä kulttuurisäätiöistä. Se on jakanut apurahoja keskeytyksettä vuodesta 1920. Vuonna 2017 säätiö jakaa apurahoja yhteensä noin 4,9 MEUR.

Lisätiedot
toimitusjohtaja Erik Båsk
puhelin 040 825 8071

tiedote korjattu perjantaina 24.3.2017: lisätty kolmivuotisille hankkeille myönnettyjen apurahojen euromäärät, täsmennys toisen ja kolmannen vuoden rahoituksesta sekä poistettu lause: Yhteensä säätiö on varannut ensimmäiseen suuret kulttuurihankkeet -kolmivuotiskauteen 2017–2019 1,8 miljoonaa euroa.