Tuore väitöskirja sai hyvää näkyvyyttä, kun The Economist viittasi siihen pääkirjoituksessaan. Tutkija Joonas Tuhkuri on toki ilahtunut, mutta akateemista tietä se ei tasoita. Joonas Tuhkuri viimeisteli teknologian vaikutuksia työhön ja sen kysyntään käsittelevää väitöskirjaansa   Kordelinin säätiön apurahan turvin Massachusetts Institute of Technologyssa, MIT:ssä. Apuraha mahdollisti työn viimeistelyn rauhassa.

─ On todella tärkeää kirjoittaa hyvin ja paketoida tutkimustulokset niin, että ne välittyvät toisille tutkijoille. Käytin pääosan apuraha-ajasta siihen sekä ajatteluun. Teen taloustieteen alan empiiristä tutkimusta. Näen usein kiinnostavia asioita, joiden tulkintaa on pohdittava, Joonas Tuhkuri kuvaa.

Paketointi ilmeisesti onnistui, koska mm. The Economist ja Wired huomioivat tulokset.

─ Totta kai se lämmittää. Populaarin median huomio ei auta akateemisen artikkelin julkaisemista, mutta iso osa ekonomistin työtä on muuta kuin akateemista. Siinä yhteydessä Economist-huomiolla on merkitystä. Ja toki on tarkoitus, että tieto leviää, että yhteiskunta pitää tuloksia kiinnostavina.

Tuhkurin tulokset kiinnostavat. Väitöstyö haastoi näkemyksen, jonka mukaan teknologinen kehitys veisi väistämättä työpaikkoja ja lisäisi eriarvoisuutta lisäämällä lähinnä korkeasti koulutettujen kysyntää.

Tutkijatohtori jatkaa ydintyötään

Joonas Tuhkuri toimii syksyn 2022 Berlin School of Economicsissa ja samalla senior fellow -tutkijana Etlassa.

─ Teen nyt tutkijatohtorin työtä, joten ydintekeminen pysyy samana kuin viime vuodet. Hankitaan aineistoa, pohditaan kysymyksiä ja etsitään niihin vastauksia. Juuri tähän tehtävään ei liity opetusvelvollisuutta, joten minulla on tutkimukseen hyvin aikaa.

Tuhkuri tutkii parhaillaan mielenkiintoista teemaa: miten persoonallisuuden piirteet vaikuttavat työmarkkinoilla. Jo nyt hän pystyy osoittamaan, että ekstrovertti hyötyy luonteenpiirteestään.

─ Työmarkkinahyöty siitä, että on ulospäinsuuntautuneempi, on kasvanut Suomessa dramaattisesti viimeisten 25 vuoden aikana, tutkija muotoilee.

Realismia on lähteä ulkomaille

Vuoden 2023 alusta Joonas Tuhkuri siirtyy Tukholman yliopistoon. Edessä on eräänlainen pitkä koeaika.

─ Menen taloustieteen laitokselle apulaisprofessoriksi. Arviointijakso on alkuun määräaikainen, sen jälkeen pidempiaikainen. Kyseessä on ns. tenure track -paikka, mikä on tyypillistä kärkiyliopistoille. Arviointijakso on 5─7 vuotta. Jos siitä suoriutuu hyvin, työ jatkuu vakituisena professorina.

Ulkomailla työskentely ei Tuhkurin mukaan ole uran kannalta välttämätöntä, mutta se on realismia myös taloustieteessä.

─ Tunnistan sen, että rahoitustilanne on taloustieteen alalla Suomessa selvästi parempi kuin monella muulla tieteen alalla. Puhtaasti akateemiseen tutkimukseen on kohtalaisen hyvät resurssit, ja myös soveltavalle tutkimukselle on kysyntää.

─ Suomesta löytyy muutama erinomainen taloustieteen laitos, mutta eivät ne rekrytoi apulaisprofessoreita joka vuosi. Jos siis haluaa hyvän paikan, on käytännössä lähdettävä ulkomaille. Apulaisprofessorin paikoista käydään kovaa kilpailua. Niitä joutuu ja pääsee hakemaan globaalisti.

Kuka?

Taloustieteilijä (PhD, MIT) ja taloustieteen apulaisprofessori Tukholman yliopistossa vuodesta 2023.
Työskentelee tällä hetkellä Berliinissä uudessa Rockwool Foundation Berlinissä ja Senior Fellow -tutkijana Etlassa.
Valmistunut Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi pääaineenaan taloustiede. Hänen väitöskirjansa tarkastelee työn tulevaisuutta.
Tutkimusaiheet keskittyvät työn taloustieteeseen ja sen tulevaisuusnäkökulmiin sekä teknologiaan, innovaatioihin ja osaamiseen. Tällä hetkellä tutkimusaiheena ovat teknologian vaikutukset työn ja taitojen kysyntään.
Tutkimuksia on esitelty myös laajalevikkisissä ja arvostetuissa aikakauslehdissä, kuten The Economist, Wired ja Bloomberg.
Kordelinin säätiö on tukenut Tuhkurin väitöstyön viimeistelyä 12 000 euron työskentelyapurahalla.

Teksti: Riitta Gullman
Kuva: Etla

---

Tieteen ja kulttuurin tekijöitä 4/2023 | 11.4.2023

Juttu on julkaistu aiemmin säätiön vuosikertomuksessa 2022