6.11.2024
Tero Saarinen raivaa hartiavoimin tietä tanssin tuleville
sukupolville
Tanssitaiteilija, koreografi ja taiteellinen johtaja Tero Saarinen saa Alfred Kordelinin palkinnon
suomalaisen nykytanssin kehittämisestä ja viemisestä kansainvälisille näyttämöille.
Saarinen raivaa työllään tietä tanssin seuraaville sukupolville.
Tanssija, koreografi ja tanssiryhmän taiteellinen johtaja Tero Saarinen on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaistaiteilijoista. Saarinen on esiintynyt kansainvälisillä näyttämöillä lähes 40 vuoden ajan ja saanut koreografina kutsun useisiin maailman huippuryhmiin esimerkiksi Alankomaissa ja Ranskassa.
Läpi uransa hän on tehnyt hartiavoimin töitä, jotta tanssin kenttä ja tanssitaide kehittyvät seuraaville sukupolville. Tästä työstään hän saa Alfred Kordelinin palkinnon.
“Kyllähän palkinto kertoo, että tanssi kuuluu yhteiskuntaan. Se on palkinto tehdystä työstä ja tälle alalle. Mielestäni tanssi kuuluu meidän kaikkien DNA:han”, Saarinen kertoo.
Työtä ja työpaikkoja epäkaupallisella alalla
Saarinen haluaa laajentaa käsitystä siitä, mitä tanssi voi olla. Hänet tunnetaankin useita taiteenlajeja yhdistävistä näytöksistään, jotka tarjoavat katsojille useita reittejä sisään taiteeseen. Saarista kiinnostavat erilaiset ajattelijat ja taiteenlajit, teatteri kaikkine mahdollisuuksineen. Parhaimmillaan esimerkiksi joku nykymediasta, kuvataiteesta tai äänisuunnittelusta kiinnostunut päätyy elävän taiteen ja tanssin pariin.
Yhdessä tekeminen ei rajoitu Saarisen filosofiassa taiteenlajien yhdistelyyn. Hän on pystynyt vuosikymmenten ajan luomaan työpaikkoja tanssijoille sekä taiteen ja tuotannon ammattilaisille. Saarisen perustama tanssiryhmä Tero Saarinen Company työllistää vuosittain noin 80 henkilöä, joista runsaat kymmenen työskentelee kuukausipalkalla. Tanssiryhmä on vieraillut kaikkiaan 40 maassa ja tehnyt yhteistyötä maailmankuulujen orkesterien, kuten Los Angelesin filharmonikkojen ja ranskalaisen Ensemble Intercontemporainin, kanssa.
“Minusta on ollut kiinnostavaa kokeilla, voimmeko luoda kivijalan ja organisaation, joka työllistäisi alan seuraavia sukupolvia ja innovaattoreita.”
Saarinen korostaakin, etteivät tanssinäytökset koskaan synny yksin. Näytösten onnistuminen vaatii monen alan ammattilaisten panosta teatteritekniikasta, markkinoinnista ja yleisötyöstä puku-, valo- ja äänisuunnitteluun. Tero Saarinen Company rakennutti Kaapelitehtaalle uuden tanssin tilan, TSC Studion. Ajatus oli kehittää residenssitoimintaa ja jakaa tila muiden tanssitoimijoiden ja taiteiden edustajien käyttöön. Yhteistyö suomalaisen kaiutinvalmistajan Genelecin kanssa on mahdollistanut esimerkiksi äänisuunnittelijoiden jokavuotisen residenssijakson.
Myös keväällä 2022 avatusta Tanssin talosta Saarinen puhuu mielellään. Tanssin talo tarjoaa kodin taiteenlajille, joka on aiemmin joutunut etsimään ja vuokraamaan tiloja esimerkiksi Kansallisoopperasta ja Kansallisteatterista.
“Tanssin talo on käsittämättömän hieno identiteettibuusteri seuraaville sukupolville, sillä se vakiinnuttaa tanssin asemaa. Tähän asti olemme olleet nomadeja. Tanssin talo keskittää, tähdentää ja kohdentaa toimintaa sekä toimii kiintopisteenä kansainvälisten tanssiryhmien vierailuille.”
Lokakuussa Saarinen isännöikin talolla saksalaista tanssiryhmää Gauthier Dance//Dance Company Theaterhaus Stuttgartia. Ryhmä esitti teoksensa The Seven Sins, jossa seitsemän huippukoreografia muunsi seitsemän kuolemansyntiä tanssiteoksiksi.
“Teoksen kaikki kolme näytöstä myytiin loppuun, 700 katsojaa per näytös. Se ei ole itsestäänselvyys”, Saarinen iloitsee.
Tanssilla on annettavaa yhteiskunnan eri aloille
Läpi uransa Saarinen on levittänyt tanssin sanomaa ja lisännyt nykytanssin tunnettuutta yhteiskunnassa. Niin tanssinäytöksissä kuin tanssitunneillakin hän näkee valtavan potentiaalin vaikuttaa ihmisiin myönteisesti.
“Tanssi jäsentää ihmisyyttä, lisää ihmisen ymmärrystä itsestään ja antaa mahdollisuuksia aistia, kyseenalaistaa tai pohtia omaa olemistaan uudella tavalla. Tällainen uudelleenkalibrointi tai monikanavaisen olemisen tilan etsiminen on jo itsessään arvokasta.”
Tanssilla on Saarisen mielestä paljon annettavaa yhteiskunnalle, myös kulttuurialan ulkopuolella:
“Tanssikoulutukseen panostamalla ja sitä monipuolistamalla pysymme koventuvilla kansainvälisillä markkinoilla, tarjoamme alalle valmistuville entistä monipuolisempia vaihtoehtoja toimia alalla ja vaikutamme yhteiskuntaan ja sen hyvinvointiin.”
Esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Englannissa eri kulttuuritaustoista ja perinteistä tulevien yksilöiden kotoutumiseen käytetään juuri tanssia. Yhdessä liikkuminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä. Tanssilla voisi olla Saarisen mielestä nykyistä suurempi rooli esimerkiksi koululiikunnassa.
“Elämäntehtävänä tanssitaiteen kehittäminen ja sen arvostuksen lisääminen yhteiskunnassa ovat mielestäni myös pehmeää politikointia. Arvojen, eetoksen ja omien työskentelymetodien jakamista.”
Maailmalla Saarinen on nähnyt, miten paljon enemmän tanssiin panostetaan, kun se nähdään osana maabrändiä.
“On ollut hienoa huomata, miten kollegojen maat ylpeinä lähettävät tanssiryhmiään maailmalle. Miksei se onnistuisi myös meillä?”
Poliittisen mielenkiinnon herättäminen on tarkoittanut väsymätöntä lobbaamista koko Tero Saarinen Companyn henkilökunnalta: välillä konkreettisesti ihmisten saattamista näytöksiä katsomaan.
“Monta kertaa ensikertalainen on tullut jälkikäteen kertomaan, että vau, en ollut tiennyt, että tällaistakin on – tulen varmasti uudestaan!”
Edeltäjien hartioilla tasoittamassa tietä seuraaville sukupolville
Saarinen ajattelee seisovansa edeltäjiensä harteilla. Esikuvikseen Saarinen mainitsee esimerkiksi Jorma Uotisen, koreografit Tommi Kitin ja Marjo Kuuselan, yhdysvaltalaisen tanssijan ja koreografin Carolyn Carlsonin sekä japanilaisen butō-tanssijan Kazuo Ōnon.
Saarisen teosten liikekieli perustuu hänen kehittämäänsä Tero-tekniikkaan, joka on levinnyt opetusmetodiksi laajalle, niin Suomen Kansallisbaletin balettikoulun vuosikursseille kuin kansainvälisille vierailuille.
Viime vuosina Saarinen on mentoroinut nykytanssikoreografien ja tanssijoiden lisäksi muun muassa nuoria sirkuksen, katutanssin ja teatterin tekijöitä.Vastikään 60 vuotta täyttänyt Saarinen aikoo jatkossakin huolehtia, että tanssi olisi yhä useamman ihmisen saatavilla.
“Ei ole mitenkään minulta pois jakaa oppimaani eteenpäin”, Saarinen summaa.
Kuvat: Vilja Pursiainen