6.11.2024
Sekasin Kollektiivi tarjoaa nuorille apua siellä, missä nämä ovat – verkossa
Kollektiivi saa Alfred Kordelinin palkinnon nuoret laajasti tavoittavasta matalan kynnyksen mielenterveystyöstä. Kollektiivi tarjoaa nuorille apua anonyymeillä chat-palveluilla ja verkkoyhteisöillä. Vuonna 2023 Sekasin-chatissa käytiin 37 000 keskustelua, mikä on vain viidesosa kaikista yhteydenotoista.
Suomalaiset nuoret voivat huonommin kuin koskaan. On valtavia paineita sekä epävarmuutta tulevaisuudesta ja taloudesta. Yhteiskunnalliset kriisit koronapandemiasta ilmastokriisiin ja Ukrainan sotaan pahentavat tilannetta entisestään.
Samaan aikaan hoitojonot mielenterveyspalveluihin ovat pitkiä, ja avun saamisessa on eroja paikkakuntien välillä. Tähän ongelmaan pureutuu Alfred Kordelinin palkinnon saanut Sekasin Kollektiivi, 50 järjestön ja toimijan muodostama verkosto.
Kollektiivi tarjoaa nuorille anonyymia ja maksutonta apua Sekasin-chatissa ja Discord-alustalla sijaitsevassa Sekasin Gaming -yhteisössä.
“On halvempaa ja yksinkertaisempaa auttaa, ennen kuin ongelmat kroonistuvat, monimutkaistuvat ja vaikeutuvat. Mitä pidempään odotetaan, sitä rankempaa hoitoa tarvitaan”, kertoo Satu Raappana, Sekasin Kollektiivia koordinoivan MIELI Suomen Mielenterveys ry:n lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja.
Kun nuori tulee autetuksi, hän saattaa vapauttaa paikan hoitojonosta ja kasvaa onnelliseksi yksilöksi ja veronmaksajaksi.
“Kun nuori tulee kohdatuksi ja ongelma on vielä kohtuullisen kokoinen, yksi keskustelu saattaa riittää. Nuoret oppivat, että puhuminen auttaa ja jakavat sitä ympärilleen, jolloin hyvä kertautuu. Siksi Sekasin Kollektiivi on olemassa.”
Vuonna 2023 Sekasin-chatiin tuli 160 000 yhteydenottoa ja siellä käytiin 37 000 keskustelua. Chat on auki vuoden jokaisena päivänä, arkisin kello 9–24 ja viikonloppuisin kello 15–24. Chat on suunnattu 12–29-vuotiaille, eikä diagnooseja tai lähetteitä tarvita.
Sekasin Gamingin Discord-serverillä on 27 000 jäsentä, ja vuosittain serverillä käydään keskusteluja mielenterveydestä satojentuhansien puheminuuttien verran. Serverin ylläpito on tavoitettavissa arkisin.
Vaikuttavuutta kymmenien toimijoiden yhteistyöstä
Sekasin Kollektiivin toiminta sai alkunsa Ylen vuoden 2016 keskustelua herättäneestä kampanjasta ja Sekasin-draamasarjasta. Oli selvää, että nuorten mielenterveysongelmiin kaivattiin konkreettista ratkaisua.
MIELI Suomen Mielenterveys ry kumppaneineen kokeili chatia viikon ajan kampanjan yhteydessä ja sai 13 000 yhteydenottoa. Tarve palvelulle oli ilmeinen.
Tammikuussa 2017 chat aukesi pysyvästi Me-säätiön rahoituksella. Sittemmin chat on laajentunut yli 50 järjestön ja taustaorganisaation muodostamaksi kollektiiviksi, jota koordinoivat MIELI ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja SOS-Lapsikylä. Verkoston käytössä on osaamista esimerkiksi päihdetyöstä, seksuaalisuudesta, sosiaalityöstä ja nuorisotyöstä.
Sekasin Kollektiivin tehtävissä työskentelee täysipäiväisesti kuusi ihmistä. Kollektiivin sydän ovat vapaaehtoiset, joita päivystää chatissa useita satoja. Palkatut työntekijät päivystävät vapaaehtoisten rinnalla ja varmistavat, että verkosto toimii ja vapaaehtoiset saavat tarvitsemansa tuen.
“Vapaaehtoinen voi koska tahansa kysyä ammattilaiselta neuvoa ja siirtää tälle tiukassa paikassa keskustelun. Päivystyskerran jälkeen keskusteluiden herättämät fiilikset voi käydä läpi ammattilaisen kanssa, etteivät ne jää vaivaamaan.”
Chatista apua kaunistelematta ja kohdaten
Suurin osa Sekasin-chatissa yhteyttä ottavista nuorista on 15–25-vuotiaita, ja vuodesta toiseen yleisin yhteydenoton syy on paha olo. Yleisiä puheenaiheita ovat myös ihmissuhdeongelmat, arki, koulu, työelämä ja arjen rakenteet. Tarvittaessa päivystäjä ohjaa nuoren hakemaan apua tai tekee lastensuojeluilmoituksen.
Noin 11 prosenttia yhteydenotoista liittyy itsetuhoisuuteen. Kaikki kollektiivin vapaaehtoiset saavat koulutuksen itsetuhoisuudesta puhumiseen. Raappanan mukaan tilanne laukeaa usein ihan vain puhumalla.
“Monesti nuoret kokevat, että ammattilaisetkaan eivät kestä puhua itsetuhoisuudesta. Me puhumme siitä suoraan, sillä se ei ole vaarallista tai lisää itsemurhan riskiä. Päin vastoin nuori kokee tulleensa kuulluksi.”
Päivystäjä voi esimerkiksi auttaa nuorta tekemään turvasuunnitelman, jota nuori noudattaa, jos itsetuhoiset ajatukset pahenevat. Jos itsemurhayritys on käynnissä, päivystäjä soittaa nuorelle apua.
“Meille saa myös suuttua. On ollut tilanteita, joissa olemme soittaneet poliisin avuksi ja nuori on ehditty saada hoitoon. Hoidosta päästyään nuori on ottanut yhteyttä, pyytänyt anteeksi vihaisuuttaan ja kiittänyt, että soitimme apua.”
Nuori haluaa tulla kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi
Järjestökentän leikkaukset osuvat myös Sekasin Kollektiiviin ja sen taustajärjestöihin. Siksi kaikki lahjoitukset ja palkinnot ovat auttamistyölle kullanarvoisia. Sekasin-chatin yhteydenotoista ehditään vastaamaan vain joka viidenteen. Vastausprosentin nostamiseksi tarvitaan lisää vapaaehtoisia, mikä puolestaan vaatii lisää palkattuja työntekijöitä.
“Kaikki raha menee siihen, että palkkaamme lisää ihmisiä tekemään tätä työtä ja pystymme pitämään ne ihmiset, joita meillä tällä hetkellä on.”
Pitkäjänteisellä työllään Sekasin Kollektiivi on tuonut nuorten mielenterveyshaasteet ja hyvinvoinnin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Kollektiivi pitää jatkossakin meteliä nuorten puolesta, Raappana tiivistää. Se tarkoittaa esimerkiksi jokaista tarpeellista haastattelua siitä, mitä kollektiivi kuulee mielenterveysasioista suoraan nuorilta. Se tarkoittaa myös ministeriöiden lobbaamista riittävistä resursseista ja yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamisesta.
Kollektiivin toiminta on herättänyt huomiota myös ulkomailla. Malli kiinnostaa esimerkiksi Ruotsissa, jossa Raappana on käynyt keskusteluja.
“Annamme nuorille liian vähän krediittiä siitä, miten fiksuja he ovat ja miten hyvin he osaavat puhua. Eivät nuoret kaipaa aikuisilta mitään taikatemppuja. He kaipaavat sitä, että joku pysähtyy, keskittyy, kuuntelee, uskoo heihin. Nuori haluaa tulla kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi.”
Kuvat: Vilja Pursiainen.