Haminankylässä Hausjärvellä sijaitsee Alfred Kordelinin muistokivi. Vuonna 1937 pystytetty muistokivi on sijoitettu mahdollisimman lähelle sitä paikkaa, missä maanviljelysneuvos Alfred Kordelin (1868–1917) sai surmansa maantiellä, joka oli aikanaan pääväylä Mommilan kartanolta Lammille. Muistokiveen on upotettu kuparilaatta, jossa on teksti:

TÄLLÄ PAIKALLA SAI SURMANSA SUURLAHJOITTAJA MAANVILJELYSNEUVOS ALFRED KORDELIN 7.11.1917

SAMALLA KAATUIVAT LAHDEN SUOJELUSKUNTALAISET UNO SIGISMUND BERGLUND JA FRANS KOIVUNEN

Alfred Kordelin oli legendaarinen liikemies ja monialainen yrittäjäpersoona 1900-luvun alun Suomessa. Hän kartutti varallisuuttaan nopeaan tahtiin tekemällä rohkeita siirtoja niin teollisuuden, laivanvarustuksen kuin maataloustuotannon alalla. Hän sai maanviljelysneuvoksen arvonimen 1913. Kordelinista tuli kuolemansa jälkeen suurlahjoittaja ja kulttuurimesenaatti. Hänen testamentissaan määrättiin muun muassa perustettavaksi Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto (Alfred Kordelinin säätiö). Se jakaa vielä tänäkin päivänä apurahoja yleishyödyllisiin kulttuuritarkoituksiin.

Kordelinin jälkimainetta leimaa hänen traaginen kuolemansa. Venäjän vallankumousvuoden 1917 kuohut ylsivät myös Suomeen, ja maassa ollut venäläinen sotaväki liittyi usein vallankumoukselliseen liikehdintään. Kordelinin, hänen isännöitsijänsä Paul Petterssonin sekä kahden suojeluskuntalaisen kuolemaan johtaneet tapahtumat Kordelinin syntymäpäivänvieton yhteydessä olivat monipolviset. Marraskuun 6. päivänä Kordelin vietti 49-vuotissyntymäpäiviään omistamassaan Mommilan kartanossa. Seuraavana päivänä Venäjän laivaston merisotilaat surmasivat Kordelinin sekä Petterssonin Lammiin johtavalla tiellä. Ruumisavauksessa todettiin Kordelinin surmatun lyömällä häntä päähän kiväärin- tai pistoolinperällä. Suojeluskuntalaiset kaatuivat laukaustenvaihdossa venäläisten ja Kordelinin seuruetta auttamaan tulleen Lahden suojeluskuntaosaston välillä. Aiheesta on tehty jopa elokuva (Mommilan veriteot, ohjaaja Jotaarkka Pennanen, 1973).

Muistokiven paljastustilaisuus pidettiin 7.11.1937, tasan 20 vuotta tapahtuman jälkeen. Tilaisuus oli suurisuuntainen: paikalla kerrotaan olleen yli 2000 henkeä. Virallisia tahoja edustivat Alfred Kordelinin säätiön hallitus, Hämeen läänin maaherra, suojeluskunnan eri piirijärjestöt, Lotta Svärd -järjestön edustajat sekä vuoden 1918 sisällissodan eri rintamamiesjärjestöt, jotka tässä poliittisessa vaiheessa edustivat tietenkin yksinomaan silloisen Suomen senaatin alaista niin sanottua Valkoista armeijaa. Tilaisuudessa piti puheen myös kahakkaan osallistuneen suojeluskuntaosaston johtaja, lahtelainen pankinjohtaja Johan Kemp. 1930-luvun lopun henkeen kuului, että tilaisuudesta tehtiin perin isänmaallinen ja maanpuolustushenkinen. Surmat ja niihin liittynyt aseellinen kahakka koettiin itsenäisyystaistelun ja sisällissodan esinäytöksiksi, vaikka kiven pystyttänyt Alfred Kordelinin säätiö halusikin korostettavan nimenomaan perustajansa muistoa. Paljastustilaisuudesta uutisoitiin näyttävästi sekä valtakunnallisissa että paikallisissa sanomalehdissä. Ilmeisesti se myös radioitiin.

Lahti-sanomalehdessä syntyi 1936 kiistaa siitä, kuka oli ensimmäiseksi ehdottanut muistokiven pystyttämistä. Sekä Lahden seudun rintamamiesyhdistys että Etelä-Hämeen nuorisoseurojen liitto – Haminankylän nuorisoseuran aloitteesta – olivat kukin tahoillaan ideoineet hanketta vuosina 1934–1935. Lehtitietojen mukaan edellä mainittu pankinjohtaja Johan Kemp olisi jo 1930 ehdottanut Kordelinin säätiölle muistomerkin pystyttämistä, mutta itse asiassa hän ehdotti vain mitalin lyöttämistä. Sen sijaan Vapaussodan Rintamamiesten Liitto lähestyi Alfred Kordelinin säätiötä marraskuussa 1935 muistomerkin pystyttämisen merkeissä. Tällöin säätiö päätti huolehtia asiasta. Säätiön hallitus antoi sen valmistelun tunnetulle kuvanveistäjä Emil Wikströmille (1864–1942). Ratkaisu oli helppo, sillä Wikström oli säätiön hallituksen jäsen. Wikström kävi katsastamassa Kordelinin surmapaikan yhdessä pankinjohtaja Kempin kanssa. Syksyllä 1936 Wikströmillä oli ajatus muistomerkin luonteesta ja sen sijoituspaikasta.

Muistomerkin lähes 4 metriä korkea, pystyyn asetettu vaaleanpunaista graniittia oleva kivi on läheltä löytynyt vierinkivi. Sen kerrottiin painavan 25 000–30 000 kg. Sitä on tukemassa kasa pienempiä vierinkiviä. Muistomerkin taakse rakennettiin luonnonkivistä matala aita. Edessä oleva teräsketjuaita on myöhempi lisäys. Wikströmin omien sanojen mukaan hän oli ajatellut muistomerkkiä yksinkertaiseksi, mutta silti edustavaksi. Hänen mukaansa luonnonkivi ilmensi Kordelinia luonnonystävänä. Kordelinin muistokivi on poikkeus kuvanveistäjä Emil Wikströmin tuotannossa. Wikström tunnetaan paljon perinteisemmin esittävistä ihmis- ja eläinfiguureista. Kordelinin muistokivi muistuttaakin enemmän muistomerkkejä, joita on pystytetty sotien taistelupaikoille. Suomen sodan (1808–1809) aikana käydyn Juuttaan taistelun muistoksi pystytettiin hyvin samantyyppinen muistomerkki 1885. Myös saman sodan aikana käydyn Oravaisten taistelun muistoksi pystytettiin 1800-luvun lopulla karkeista luonnonkivistä muistomerkki, joka tosin on jonkin verran edellä mainittuja hiotumpi kokonaisuus. Kordelinin luonnonkivinen muistomerkki ei siis voi olla viestittämättä tietynlaista jäyhää sotaisuutta.

Teksti: Ville Lukkarinen

——–

Lähteet

• Alfred Kordelinin säätiön hallituksen kokouspöytäkirjat 4.12.1930 §8, 4.11.1935 §13, 16.9.1936 §9, 6.11.1936 §3, 13.1.1937 §10, 13.5.1937 §4, 28.5.1937 §4. Kordelin pöytäkirjat. Alfred Kordelinin säätiön arkisto.
• Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston vuosikertomus vuodelta 1937.
• ”Mommilan kahakan uhrien muistokivi paljastettiin eilen taistelupaikalla koruttomin juhlamenoin.” Helsingin Sanomat 8.11.1937.
• ”Mommilan muistokivi tulee Alfred Kordelinin kuolinpaikalle.” Lahti 22.6.1937.
• ”Mommilan nimi merkitsee ensimmäistä julkitaistelua bolshevismia vastaan.” Lahti 6.11.1937.
• ”Mommilan taistelupaikalle pystyttää Kordelinin Säätiö muistomerkin.” Lahti 1.2.1936.
• ”N. 25 tonnin painoinen luonnonkivi Mommilan kahakan muistomerkiksi.” Lahti 1.10.1936.
• ”Noin 30, 000 kilon painoinen luonnonkivi.” Ilta-Sanomat 1.9.1937.
• ”Suurlahjoittajamme Alfred Kordelinin sekä ensimmäisten suojeluskuntalaisuhriemme yhteinen muistomerkki paljastettiin eilen Mommilan taistelupaikalla.” Uusi Suomi 8.11.1937
• ”Yleisöltä, Vieläkin Mommilan muistomerkkihankkeen aloitteesta.” Lahti 22.10.1936.
• ”Yleisöltä. Pieni oikaisu.” Lahti 6.10.1936.
• ”Yleisöltä. ”Pieni oikaisu”.” Lahti 8.10.1936.