Alfred Kordelinin säätiö on keskiviikkona 6. marraskuuta 2019 myöntänyt tämän vuotiset tiede- ja kulttuuripalkinnot. Palkinnon saivat näyttelijä, laulaja Maria Ylipää, Helsingin yliopiston suometsätutkimuksen professori Harri Vasander, toimittaja, humoristi Pasi Heikura sekä tanssitaiteilija ja koreografi Ismo-Pekka Heikinheimo. Jokainen palkinto on arvoltaan 30 000 euroa.
Alfred Kordelinin palkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena ja kannustuksena suomalaisen kulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Palkinnon voi saada yksityishenkilö tai yhteisö. ”Haluamme näillä palkinnoilla vahvistaa tieteen ja kulttuurin asemaa sekä niiden näkyvyyttä”, toteaa Alfred Kordelinin säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk.
Kordelinin säätiön hallitus valitsee palkinnonsaajat asiantuntijoiden esitysten pohjalta.
”Joka vuosi palkintoja on valmistelemassa yli 20 asiantuntijaa säätiön 18 taustayhteisöstä, mikä takaa monipuolisen edustuksen tieteeseen ja kulttuuriin” Båsk sanoo.
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen palkinnon myöntämisestä. Sen sai säveltäjä Jean Sibelius. Viime vuosina palkintoja ovat saaneet esimerkiksi kuvataiteilija Antti Tanttu, arkkitehti Anssi Lassila ja toimittaja, tietokirjailija Rauli Virtanen sekä professori Markus Jäntti.
Näyttelijä ja laulaja Maria Ylipää
”Ylipään esiintyminen on aina sävykästä, vahvaa, herkkää ja korkealaatuista.”
Näyttelijä ja laulaja Maria Ylipää luo vertaansa vailla olevaa monipuolista ja menestyksekästä uraa useilla eri foorumeilla, myös Suomen rajojen ulkopuolella. Hän vaikuttaa ja vakuuttaa teatterissa, televisiossa, elokuvissa sekä äänirooleissa. Mukaan mahtuu lukuisia kiitettyjä musikaalien pääosia sekä Suomessa että Ruotsissa, mieleenpainuvimpana toki koskettava esiintyminen Kristina från Duvemålana, unohtamatta tietenkään Helsingin kaupunginteatterin Wickediä ja Svenska Teaternin Chessiä. Ylipää loistaa myös kameratöissä. Parhaan naisnäyttelijän Kultainen Venla -palkinto 2018 kertoo hänen ansioistaan Aallonmurtaja -sarjan pääosan perin juurin ristiriitaisena roolihahmona. Aivan tuore voitto on onnistuminen rankassa ja vaikeassa roolissa Sofi Oksasen Baby Janen filmatisoinnissa. Siinä Ylipää on päässyt toden teolla näyttämään hahmojensa ihon alle tunkeutuvan työskentelyn vakuuttavuuden. Onpa hänet nähty myös Jeesuksena Helsingin perinteikkäässä Via Crucis -spektaakkelissa.
Ylipää on myös levyttänyt paljon uutta suomalaista musiikkia eri runoilijoiden teksteihin. Hän on esiintynyt lukemattomissa konserteissa ja antanut äänensä lukuisille animaatiohahmoille. Ylipään esiintyminen on aina sävykästä, vahvaa, herkkää ja korkealaatuista. Kiinnitykset ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten suurproduktioiden päärooleihin on myös saavutus, johon harva suomenkielinen on yltänyt. Lisäksi Ylipää on pyrkinyt nostamaan keskusteluun tärkeitä eettisiä kysymyksiä muun muassa Kirkon ulkomaanavun lähettiläänä.
Suometsätieteen professori Harri Vasander
”Vaikuttavan tieteellisen julkaisutoiminnan ohella Vasander on julkaissut yli 30 suoluonnon opaskirjaa.”
Suometsätieteen professori Harri Vasander on tieteen moniottelija ansioitunut luonnontieteilijä. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tutkimisen lisäksi hän vaikuttaa tietokirjailijana sekä suomalaisen kulttuurin ja perinteiden vaalijana. Vasanderin tutkimusaiheet liittyvät ennen kaikkea soiden ekosysteemeihin ja ympäristönmuutosten vaikutukseen. Vasander on selvittänyt luonnontilaisten ja ojitettujen soiden dynamiikkaa niin Suomessa kuin Indonesiassa. Tältä pohjalta hän on ottanut asiantuntevasti kantaa Suomen soiden käyttöön – aihe, joka on tunnetusti kiivaan keskustelun kohteena. Soiden ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys on suuri. Suomi tiedetään maailman soisimmaksi valtioksi. Maapinta-alastamme 1/3 on soita, ja niistä yli puolet on ojitettu metsänkasvatusta varten.
Harri Vasander on ollut ideoimassa erilaisia taiteellisia ja elämyksellisiä tapahtumia, jotka ovat tehneet tunnetuksi soiden luontoa ja soihin liittyvää suomalaista kulttuuria. Hän on ollut myös elvyttämässä Venäjälle suuntautuneiden suomalaisten tutkimusretkien legendaarista perinnettä. Vaikuttavan tieteellisen julkaisutoiminnan ohella Vasander on julkaissut yli 30 suoluonnon opaskirjaa (esimerkiksi Suotyypit ja turvekankaat vuodelta 2018 yhdessä Jukka Laineen ym. kanssa) sekä ollut mukana laatimassa englanninkielistä opasta rahkasammalista, jota monet tutkijat ovat pitäneet parhaana tähän päivään mennessä tehtynä rahkasammalkirjana.
Toimittaja, tietokirjailija, humoristi ja muusikko Pasi Heikura
”Heikuran humoristinen, nokkelan älykäs ja silti kansantajuinen tapa ilmaista sanottavansa kiehtoo niin kielitieteilijää kuin maallikkoakin.”
Toimittaja, tietokirjailija, humoristi ja muusikko Pasi Heikura on jo kolmen vuosikymmenen ajan avannut arvaamattomia näkymiä suomen kielen piilevään rikkauteen samoin kuin sen kummallisuuksiinkin. Heikuran tuottamat tietokirjat, lyriikka ja radio-ohjelmat osoittavat, kuinka arkaaisten ilmausten, ennen kuulumattomien uudissanojen ja yllättävien sananvalintojen ilotulituksesta syntyy ajassa elävää äidinkieltä. Heikuran humoristinen, nokkelan älykäs ja silti kansantajuinen tapa ilmaista sanottavansa kiehtoo niin kielitieteilijää kuin maallikkoakin.
Yle Radio 1:n Aristoteleen kantapää, jota Heikura toimittaa yhdessä Tina Cavénin kanssa, on kieltä ja sen käyttöä käsittelevä radio-ohjelma, joka laajenee muidenkin kielten kuin suomen piirteiden oivaltavaan tarkasteluun. Aristoteleen kantapää ei aliarvioi kuulijaansa eikä häpeile tarkkojen historiallisten faktojen esiintuontia, mutta tekee tämän vähintäänkin piilohauskasti, joten pölyttyneisyys on ohjelmasta kaukana. Lähes huomaamatta se aktivoi kuulijoitaan havainnoimaan omaa kieliympäristöään ja sen kautta myös omaa kielenkäyttöään. Alivaltiosihteeri-ohjelmassa on puolestaan saatu nauttia Heikuran, Simo Frangénin ja Jyrki Liikan toteuttamista palindromeista. Niihin liittyvä tuorein julkaisu on yhdessä Simo Frangénin kanssa tehty ABCBA-kirja. Alivaltiosihteerin palindromiopas (2019). Heikuran kieliakrobatiaa voi ihmetellä myös hänen hulvattomissa sarjakuvissaan ja sanoituksissaan.Kieli ja kulttuuri ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Elävä kieli toimii välttämättömänä kasvualustana elävälle kulttuurille. Heikuran käyttämien medioiden moninaisuus ja hänen tuotantonsa saatavuus palvelevat mitä parhaimmalla tavalla kansanvalistuksellisia ja sivistyksellisiä päämääriä.
Tanssitaiteilija, koreografi Ismo-Pekka Heikinheimo
”Vaikuttavan energinen ja jopa animaalinen ilmaisu ei ole pelkkä itseisarvo sinänsä vaan tapa kohdata vaihtuvia ympäristöjä kehollisesti ja tehdä taideteosanalyysejä tanssin ruumiillisin keinoin.”
Tanssitaiteilija, koreografi Ismo-Pekka Heikinheimo tunnetaan taiteellisesta rohkeudesta sekä rajoja rikkovasta yhteistyöstä visuaalisten taiteiden kanssa. Hänen koreografioidensa omaperäinen liikekieli syntyy vuorovaikutuksessa arkkitehtuurin tai varta vasten rakennetun esitysympäristön kanssa. Näin tanssi vaikuttaa kasvavan orgaanisesti ympäristön synnyttämistä impulsseista. Sarjassa Anybody’s Architecture (2017–2019) soolotanssijat jäsentävät suhdettaan tilaan pieteetillä valituissa arkkitehtonisissa kohteissa, jotka voivat olla niin historiallisia monumentaalitiloja kuin upouusia rakennuksiakin. Vaikuttavan energinen ja jopa animaalinen ilmaisu ei ole pelkkä itseisarvo sinänsä vaan tapa kohdata vaihtuvia ympäristöjä kehollisesti ja tehdä taideteosanalyysejä tanssin ruumiillisin keinoin.
Heikinheimo on valmistunut tanssijaksi London Contemporary Dance Schoolista 1989 ja taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulusta 2014. Hänen yli viittäkymmentä teostaan on esitetty useissa maissa ympäri maailmaa. Heikinheimo on toiminut nykytanssin lehtorina Teatterikorkeakoulussa 1996–2001. Hän on suositun Tanssin Aika -festivaalin perustaja. Nykyisin hän toimii Ismo Dance Companyn taiteellisena johtajana.
Tiede- ja kulttuuripalkintoja valmistelevat asiantuntijat tulevat Kordelinin säätiöön seuraavien yhteisöjen kautta:
Suomalainen Tiedeakatemia, Helsingin yliopisto, Aalto yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, Taloustieteellinen yhdistys, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomalainen Kirjallisuusseura SKS, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Näyttelijäliitto, Suomen Arkkitehtiliitto, Sibelius-Akatemia, Suomen Taideakatemian säätiö, Suomen Taiteilijaseura, Kansalaisopistojen liitto KoL, Kansanvalistusseura, Suomen Kansanopistoyhdistys, Suomen Journalistiliitto ja Osuustoimintakeskus Pellervo sekä Suomalainen Lakimiesyhdistys.
253 apurahaa tieteeseen ja kulttuuriin, yhteensä 3,5 MEUR.
Säätiö myönsi elokuun haun kautta 253 apurahaa tieteeseen ja kulttuuriin yhteensä runsaat 3,5 MEUR. Apurahojen hakuaika oli 1.-15. elokuuta 2019. Säätiön hallitus päätti apurahoista 30.10.2019. Alfred Kordelinin säätiö on jakanut apurahoja keskeytyksettä vuodesta 1920 lähtien. Tänä toimintavuonna säätiö jakaa yhteensä runsaat 5 MEUR apurahoina ja palkintoina. Säätiön seuraava apurahahaku järjestetään tammikuussa 2019.
Yhteystiedot
Erik Båsk +358 40 8258071 | erik.bask@kordelin.fi