"Yksityiskohdista on oltava todella tarkka, sillä kuvassa informaation määrä on rajattu. Kaikella, mitä kuvassa tapahtuu, on valtavasti merkitystä. Tanssijan joka solun on oltava hereillä, että katsojan kiinnostuksen saa pidetyksi yllä."
Tallenteiden avulla tanssijat saavat kuitenkin työtään kansainvälisesti laajemmin näkyville. Se tekee niistä aiempaa tärkeämpiä myös pienille ryhmille.
Keväällä 2021 piti olla nykytanssiteos OPIAn ensi-ilta, kun koronasulut muuttivat suunnitelmat. Kaksi viikkoa ennen ensi-iltaa Johanna Nuutinen ryhmineen päätyi striimaamaan teoksen. Monikamerataltioinnin tekivät ohjaaja, kolme kuvaajaa sekä valo- ja äänisuunnittelija.
‒ En ollut edes harkinnut striimaamista aiemmin, sillä se on pienelle ryhmälle iso taloudellinen satsaus. Saavutettavuuden näkökulmasta se voisi tulla ajoittain kyseeseen tulevaisuudessakin, Johanna Nuutinen pohtii.
‒ Meillä on onneksi Suomessa huippuluokan tanssikuvaajia, mikä ei ole ollenkaan itsestään selvää. Olen kerronnan suhteen tarkka, ja tanssin kuvaamisessa on valtavasti huomioonotettavaa ajoituksesta lähtien. Sain mukaan huippukuvaajat Thomas Freundlichin, Teemu Kyytisen ja Mikael Kanervan, mikä toi minulle luottamusta ja rauhaa. Äänisuunnittelija Tuomas Norvio mikitti myös tilaa, joten saimme tanssijan liikettäkin mukaan tallenteeseen. Se tuo mukaan ison intensiteettikerroksen.
OPIA on ensimmäinen osa Nuutisen aisteja käsittelevästä teossarjasta.
‒ Päätin, että seuraavat 3‒5 vuotta haluan keskittyä aisteihin ja aistihavaintoihin. Jokaisessa teoksessa kaikki aistit ovat läsnä, mutta yksi niitä on fokuksessa.
OPIA kuvaa näköaistia ja näkemistä, mutta myös mielikuvien kautta muodostettavia erilaisia todellisuuksia, oletuksia, joita jokainen meistä tekee pienistä informaation sirpaleista. Seuraava osa, Hz, käsittelee kuuloaistia äänisaasteen näkökulmasta. Se tulee ensi-iltaan uudessa Tanssin talossa maaliskuussa 2022 Tero Saarinen Companyn tuotantona. Tuntoaistin vuoro on vuotta myöhemmin.
Teokset helpommin festivaalien koostajien nähtäville
Tanssijan kannalta teoksen esittäminen tallenteena vaatii erityistä virittyneisyyttä, Nuutinen kuvaa. ‒ Yksityiskohdista on oltava todella tarkka, sillä kuvassa informaation määrä on rajattu. Kaikella, mitä kuvassa tapahtuu, on valtavasti merkitystä. Tanssijan joka solun on oltava hereillä, että katsojan kiinnostuksen saa pidetyksi yllä.‒ Uskon, että live-esitykset ovat yleisölle edelleen se ykkönen, mutta ammattinsa puolesta tanssia katsoville tallenteet yleistynevät. Presentterien eli festivaaleille ohjelmistoja koostavien ammattilaisten matkustaminen todennäköisesti vähenee, Nuutinen arvioi.
OPIAn tallenne oli mukana Edinburgh Fringe -festivaaleilla, joka on maailman suurin taidefestivaali. Teos sai sieltä erinomaiset arvostelut. Nuutinen on siitä otettu, sillä Fringessä taiteilijoita ei päästetä helpolla. Arviointi on ankaraa.
Koronasulku toi aikaa kehittämiseen
Nuutinen on paitsi ohjaaja ja koreografi, myös nykytanssiteoksia luovan ja esittävän Johanna Nuutinen +Collaborators -tuotantoalustan johtava taiteilija, tuottaja ja teoksiin kiinnitettävien tanssijoiden työnantaja. Päässä on monta hattua, joten aika on kortilla.
‒ Koronasulku toi mahdollisuuden ryhmän strategiseen kehittämiseen. Millaisia taiteellisia sisältöjä haluamme luoda ja jakaa? Miten olemme osa ympäröivää maailmaa ja kuinka vaikutamme siihen?
Kuka?
- Tanssija-koreografi Johanna Nuutinen
- s. 1983
- Hän on opiskellut Suomen Kansallisoopperan Balettikoulussa ja on tehnyt Suomen Kansallisbaletissa viisitoista vuotta kestäneen uran. Nuutinen on tehnyt yhteistyötä eri alojen taiteilijoiden kanssa, yhdistänyt tanssia videotaiteeseen ja järjestänyt performanssiesityksiä gallerioissa.
- Nuutinen sai Kordelinin säätiöltä 24 000 euron apurahan tanssitaiteelliseen työskentelyyn, jonka tuloksena syntyi mm. OPIA-teos.
- OPIA esitetään seuraavan kerran Tanssin talon Erkko-salissa keskiviikkona 29.06.2022.
Lue lisää
Teksti: Riitta Gullman
Kuvat ylhäältä alas: Tuukka Koski, viimeinen kuva Kai Kuusisto