Mitä uutta voidaan oppia filosofista, jonka ajatuksia on tutkittu ja tulkittu jo 2300 vuoden ajan? Paljon.
Aristoteles on aina olennainen ajattelija länsimaisessa kulttuurissa, aloittaa Harry Alanen. Hän viimeistelee väitöskirjaansa Aristoteleen teon filosofiasta Oxfordin yliopistoon ja puolustaa sitä keväällä 2019. Aristoteleen teon filosofia käsittelee ihmisten ja myös eläinten tekoja, toimintaa ja käyttäytymistä. Yksi keskeisiä kysymyksiä on, onko teko yksittäinen asia vai jatkuva prosessi. Miten teko liittyy aikaan ja paikkaan? Miten halumme ja toiveemme liittyvät tekoihimme ja käyttäytymiseemme?
‒ Aristoteles oli ensimmäinen, joka kirjoitti näistä systemaattisesti eri teoksissaan. Pyrin vastaamaan kysymykseen, oliko hänellä jonkinlaista systemaattista teon filosofiaa. Väitöskirja keskittyy pääsääntöisesti yhteen teokseen, Fysiikkaan. Muodostuuko siitä perusta, johon hänen muut kirjoituksensa toiminnasta ja käyttäytymisestä nojaavat?
Työni on eräänlaista aristotelista perustutkimusta, Alanen selittää. Se, että opettaja opettaa ja oppilas oppii, käsitetään nykyisin kahdeksi eri tapahtumaksi, joista toinen on opettajan, toinen oppilaan teko. Aristoteles näyttää ajattelevan, että kyseessä on kaksi eri tapaa käsitellä samaa tapahtumaa.
‒ Jos hän ajattelee näin myös siinä tapauksessa, että halumme aiheuttavat toimintoja (desire causes action), halu ei hänen mukaansa ole yksittäinen tapahtuma, vaan osa kehon liikettä.
Tämä tukisi kokonaisvaltaista käsitystä ihmisestä: fysiologiset muutokset ja ajattelu muodostavat kokonaisuuden. Aristoteles ei lokeroinut tieteitä erilleen. Kun nykyisin vaikkapa psykologia tutkii tunteita ja mielen liikkeitä, fysiikka fyysistä liikettä, Aristoteleella tätä jakoa ei ole. Hänellä fysiologia, ajatus ja halu liittyvät keskeisesti yhteen, nojautuvat toisiinsa. Mitä tarkoitamme käsitteillä? Alasen mielestä Aristotelesta on syytä tutkia juurimultia myöten siksi, että filosofiassa koetetaan ymmärtää, mitä tarkoitamme käsitteillä. Niiden tulkinta on samalla kulttuurin tulkintaa. Filosofian historiassa tärkeää on se, että Aristoteles ja muut menneet filosofit esittivät kysymyksiä eri tavalla kuin nykyisin esitetään. Tällä on merkitystä. Se, miten kysymys esitetään ja rakennetaan, määrittää osittain sen, miten siihen vastataan. Jokainen mielipidetiedustelun tekijä taitaa tämän.
‒ Olemme länsimaisessa historiassa aina halunneet selittää ympäristöä, omaa elämäämme ja tunteitamme. Taustaoletukset, joista asioita on lähdetty selvittämään, ovat eri aikoina olleet hyvinkin erilaisia. Siten vastauksistakin on muodostunut erilaisia, Harry Alanen kuvaa.
‒ Filosofian historiasta löytyy eri tapoja esittää kysymyksiä ja vastata niihin. Vaikka pitäisimme vastausta nykyajasta katsottuna huonona, tapa, jolla kysymys on esitetty, voi olla meille uusi ja tärkeä. Voimme ehkä lähestyä meille tärkeää kysymystä uudesta kulmasta ja saada sitä kautta uuden vastauksen. Ehkä voisimme ymmärtää toisia paremmin kysymällä toisin.
Harry Alanen – 12 000 euron apuraha väitöskirjaan: Aristotle on Action and Agency
Juttu on julkaistu aiemmin Kordelinin säätiön vuosikertomuksessa 2018.
Teksti: Riitta Gullman
Kuva: Saara Terva