Kultarannan 2018 kesänäyttelyn teemana on naisfiguuri, veistotaiteen aiheista kenties perinteisin. Lounais-Saksassa sijaitsevasta Hohle Felsin luolasta löydettyä pientä mammutinluista naistorsoa pidetään nykyisin vanhimpana tunnettuna ihmistä esittävänä veistoksena. Sen arvellaan olleen hedelmällisyyttä symboloinut riipus, ja sen iäksi on arvioitu ainakin 35 000 vuotta. Suomen taiteessa naisfiguurien historia ei yllä yhtä kauas. Vanhimman tunnetun ihmishahmon, Vantaan Jokiniemen savi-idolin iäksi arvioidaan noin 5 000 vuotta. Mutta vasta Astuvansalmen maalauksissa voi muutaman kuvahahmon tunnistaa naisiksi ja joitakin miehiksi. Suomen kuvanveistotaiteen varsinaisena perustajana pidetään kuitenkin C. E. Sjöstrandia (1828–1906).
Näyttelyssä esitellään kotimaisia naisia esittäviä veistoksia 1900-luvun ensi vuosikymmeneltä näihin päiviin. Veistoksissa on kuvattu niin tyttölapsia ja kasvuikäisiä neitoja kuin aikuisia naisiakin. Teokset valottavat, kuinka erilaisista näkökulmista aihetta on aikojen kuluessa lähestytty. Mukana on muotokuvia, äitejä lapsineen, Kalevalan taruolentoja sekä muita fantasiahahmoja. Näyttelyn taiteilijat ovat Eemil Halonen, Veikko Haukkavaara, Kerttu Horila, Viktor Jansson, Anne Koskinen, Sisko Petäjä, Essi Renvall, Arvo Siikamäki, Kim Simonsson, Heikki Varja ja Emil Wikström. Näyttelyn on järjestänyt Alfred Kordelinin säätiö yhdessä Tasavallan presidentin kanslian kanssa. Näyttelyn on kuratoinut FM Tapani Pennanen.
Kultarannan rakennutti Alfred Kordelin (1868–1917), yksi 1900-luvun alun merkittävimmistä suomenkielisistä liikemiehistä. Hänen nimeään kantava säätiö on vuodesta 1920 yhtäjaksoisesti tukenut suomalaista kulttuuria apurahoin ja palkinnoin.
Eemil Halonen
Sotkottaret
1908
korkeus 72,5 cm
Taidemuseo Eemil
Kuva: Vesa Aaltonen