Cembalisti ja urkuri. Palkittu taiteilija ja opettaja. Orkesterin suuntaa pohtiva strategi. Ohjelmiston suunnittelija, konserttien ja kiertueiden kokoon juoksija.
Helsingin Barokkiorkesterin taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen on tätä kaikkea. Hän on luotsannut Helsingin Barokkiorkesterin, tuttavallisesti Hebon, 15 vuoden kuluessa yhdeksi Euroopan arvostetuimmista vanhaan musiikkiin keskittyvistä orkestereista. Jos tarkkoja ollaan, Heboa ei pitäisi kutsua orkesteriksi, eikä ainakaan barokkiorkesteriksi. Siinä tehdään kaksinkertainen anakronismi, virhe aikakauden suhteen. ‒ Se, mitä kutsumme barokiksi, on joukko erilaisia tyylisuuntia lähes 200 vuoden ajalta. Yhteistä niille on se, että mihinkään niistä ei kuulunut orkesteri. Sen kokoonpano alkoi vakiintua vasta wieniläisklassismin aikana, Häkkinen valistaa. Oikeasti Hebo on siis yhtye, joka keskittyy soittamaan enimmäkseen ennen vuotta 1800 syntyneitä sävellyksiä kyseisen ajankohdan soittimilla. Häkkinen puolestaan on Sibelius Akatemian ja Amsterdamin Sweelinck-konservatorion kasvatti. Hän on opiskellut myös mm. ranskalaisen ja cembalisti Pierre Hantaïn sekä legendaarisen vanhan musiikin taiturin Gustav Leonhardtin johdolla. Hän konsertoi ja levyttää ympäri maailmaa.
Cembalistiksi sattumalta
Miten Aapo Häkkisestä tuli barokkiyhtyeen taiteellinen johtaja? Lähdetään liikkeelle kauempaa ‒ siitä, miten hänestä tuli cembalisti ja vanhaan musiikkiin keskittyvä taiteilija. Se kävi sattumalta. ‒ Soitin lapsena pianoa, mutta 13‒14-vuotiaana musiikkiopistossa oli mahdollisuus kokeilla cembaloa. Innostuin siitä ja vaihdoin instrumenttia. Kun musiikkiopistossa tekee valintoja iässä, jolloin instrumentin tekniikka pitäisi ottaa haltuun, valinnoilla on kauaskantoisia seurauksia. Yhtä hyvin olisi voinut mennä toisinkin. Vanhassa musiikissa Häkkistä kiehtoo paradoksaalisesti tuoreus, musiikin kuuleminen uudella tavalla. Häkkinen viittaa mm. siihen, että osa periodisoittimista, musiikin sävellysajankohtana käytetyistä soittimista, on rakenteeltaan ja soinniltaan hyvin erilaisia kuin vastaavat nykyiset.
Suunnittelua ja koordinointia Aapo Häkkisestä aloitti Helsingin Barokkiorkesterin taiteellisena johtajana 2003. ‒ Hebo oli silloin hyvin nuori yhtye. Tunsin monet soittajista, vaikka en ollut soittanutkaan Hebossa. Kokoonpanon toiminnalle haluttiin löytää uutta suuntaa, ja se tuli puheeksi soittajien kanssa. Päädyimme kokeilemaan jotain yhdessä ilman sen pitempiaikaisia suunnitelmia. Monet asiat klikkasivat yhteen, ja siitä se lähti, Häkkinen kertoo. Taiteellisen johtajan tärkein tehtävä on ohjelmiston, konserttien, produktioiden ja kiertueiden suunnittelu yhteistyössä konserttijärjestäjien kanssa: mitä soitetaan ja keiden kanssa. ‒ Se on tietenkin yhteistyötä myös muusikoiden ja solistien kanssa. Viime kädessä kuitenkin rakennan ohjelmistot ja vastaan niistä. Muusikot ovat freelancereitä, kuten minäkin. Kokoonpanot vaihtelevat esitettävän ohjelmiston mukaan. Häkkinen kuvaa Heboa suhteellisen vakiintuneeksi kokoonpanoksi. Ydinryhmän muodostavat muutama kymmenen muusikkoa. Vuoden aikana muusikkojen määrä saattaa yltää noin sataan.
Kysytty esiintyjä
Häkkinen suunnittelee ohjelmistoa usean vuoden tähtäimellä. Samaan aikaan vastaan tulee pikatilanteita: keikka tai konsertti on muutaman kuukauden kuluttua. Kaikki pitää saada istutetuksi toimintaan järkevällä tavalla sekä musiikillisesti että toiminnallisesti. ‒ Se on isojen linjauksien ja yhteistyökuvioiden suunnittelua, strategista suunnittelua, valintoja, suuntien ja fokuksen pohtimista. Pohdinnat ovat olleet ilmeisen onnistuneita. Hebo on arvostettu ja kysytty esiintyjä eri puolilla Eurooppaa. Orkesteri tekee vuosittain parisenkymmentä konserttia ulkomailla. Pitkäaikaisia yhteistyösuhteita on syntynyt mm. Kölnin filharmoniaan, Dresdenin musiikkijuhlille, Madridin Palau de la Músicaan, Lontoon Wigmore Halliin. Hebolla on agentit Saksassa, Espanjassa ja Japanissa. ‒ Ne helpottavat elämää ja ovat johtaneet siihen, että meillä on niissä maissa enemmän keikkoja. Mutta
silloin asiat eivät ole täysin omissa käsissä, ja siinä on puolensa ja puolensa.
Välimaaston vapautta
‒ Koska olemme freelance-orkesteri, toiminnassamme on toisenlaista vapautta kuin sinfoniaorkesterin jokaviikkoisen toiminnan suunnittelussa. Olemme jännällä tavalla välimaastossa. Resurssit ovat pienet verrattuna melkein mihin tahansa kaupunginorkesteriin, mutta toisaalta voimme pohtia solisteja ja
vierailijoita vapaammin. Yksi esimerkki tästä vapaudesta oli arabivaikutteisen Välimeren alueen musiikin konsertti lokakuun lopussa Helsingin Musiikkitalossa. Musiikkitalon valmistuminen vuonna 2011 olikin Hebon toiminnalle tärkeä virstanpylväs. Orkesteri sai kotipesän ja kuukausittaisen konserttisarjan. Se on tuonut kuulijoita niin, että suuri osa Hebon toiminnasta rahoitetaan lipputuloilla ja konserttipalkkioilla. Myös säätiöiden, kuten Kordelinin, rahoitus on toiminnalle elintärkeää.
Suuret kulttuurihankkeet, 100 000 euroa
Teksti: Riitta Gullman
Kuvat: Helsingin Barokkiorkesteri/Marco Borggreve, Maarit Kytöharju
Mikä Helsingin Barokkiorkesteri?
- perustettu 1997
- esittää vanhaa musiikkia 500 vuoden ajalta 1800-luvulle saakka kuukausikonsertit Musiikkitalossa Helsingissä, säännöllisesti konsertteja Raumalla Pyhän Ristin
kirkossa - barokkifestivaali Janakkalassa kesäkuussa, uudenvuoden konsertit Musiikkitalossa
- esiintyy vuonna 2018 mm. Englannissa, Espanjassa, Kroatiassa ja Ruotsissatuonut Suomeen nimekkäitä vierailijoita, levyttänyt paljon (sai vuonna 2018 Diapason d’Or de
- l’Année -palkinnon Bachin cembalokonserttojen kokonaislevytyksestä)
- suurin osa orkesterin rahoituksesta tulee lipputuloista ja konserttipalkkioista, säätiörahoitus
- toiminnalle merkittävää (rahoittajia mm. Kordelinin säätiö, Erkon Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, yht. runsaat 15 prosenttia kokonaisbudjetista), saa myös vuosittaista harkinnanvaraista tukea
valtiolta ja Helsingin kaupungilta