Kirsi Kaulanen

 

”Pyrin veistämään teräksestä naisellista, pehmeää, herkkää ja aineetonta. Heijastava pinta peilaa ja elää ympäristön ja valon vaihteluiden mukana. Valo tuo teokseen uusia ulottuvuuksia, veistokset jatkuvat tilassa valo- ja varjopiirroksina.”

Kirsi Kaulanen (s. 1969) on viime vuosina tullut tunnetuksi monumenttien tekijänä. Hän on voittanut useita taidekilpailuja, joista viimeisin on Presidentti Mauno Koiviston muistomerkin suunnittelukilpailu 2021. Tavoitteena on, että voittajateos Välittäjä paljastetaan Helsingissä Pikkuparlamentin puistossa Koiviston 100-vuotissyntymäpäivänä 25.11.2023. Palkintoraadit ja -lautakunnat ovat viehättyneet Kaulasen ilmavan keveästä muotokielestä, nähneet siinä jotain, joka tuo julkiseen taiteeseen taas uutta ja ajankohtaista ilmaisua.

Kaulasen veistosten päämateriaalit ovat laserleikattu, kiillotettu ruostumaton teräs ja valo. Kaulanen on leikkauttanut teräksestä teoksiinsa sälemäisiä kertautuvia orgaanisia muotoaiheita, joiden lähtökohdat ovat kasvillisuudessa. Useimmat teoksista leijuvat vapaasti ilmassa, ja valonlähde on itse teoksessa. Taiteilijan omin sanoin: Materiaalit, joita käytän, heijastavat tunnetilojani. Teräs ja laserleikkaus mahdollistavat monumentaalisen ja pitsimäisen muotokielen yhdistämisen. Pyrin veistämään teräksestä naisellista, pehmeää, herkkää ja aineetonta. Heijastava pinta peilaa ja elää ympäristön ja valon vaihteluiden mukana. Valo tuo teokseen uusia ulottuvuuksia, veistokset jatkuvat tilassa valo- ja varjopiirroksina.

Kaulasen taiteen keskeiset teemat liittyvät luontoon. Monien teosten aiheet ja muotopiirteet löytyvät maamme uhanalaisista kasveista. Helsingin Musiikkitalossa 2011 paljastetussa Gaia-monumentaaliveistoksessa on esimerkiksi siluettimaisia muotoaiheita 28:sta Suomen tällä hetkellä uhanalaisesta kasvista. Myös Luonnonmuotoja-näyttelyssä mukana olevat Kaulasen teokset Arcturus, Regulus, Antare, (2022), Beta Cassiopeiae, (2019-22), Cygnus, (2022) ja Ellipson Cassiopeiae, (2019-22) sisältävät viittauksia näihin lajeihin. Esimerkiksi Pieni Andromeda -sarjan teoksissa (2022) merivehnän juurakko muuntautuu pohjoisen taivaan kierregalaksi Andromedaksi, kosmiseksi vertauskuvaksi ihmisen, luonnon ja maailmankaikkeuden ykseydestä. Nimi on peräisin antiikin Kreikan mytologiasta. Etiopian kuningatar Kassiopeia kehui tyttärensä Andromedan olevan kauniimpi kuin merenjumala Poseidonin tyttäret, nereidit. Poseidonin kostonjano piti lopulta sammuttaa uhraamalla Andromeda. Perseus-sankari pelasti merihirviö Cetusta varten rantakallioon kahlitun Andromedan kuitenkin viime hetkellä, ja he avioituivat. Sankariparin kuoltua Athena-jumalatar sijoitti molemmat tähtitaivaalle kunnioittaakseen heidän muistoaan. Kaulasen teos ei ole ensimmäinen myytin tulkinta Suomen taiteessa. 1882 valmistunut marmoriveistos Andromeda on yksi kuvanveistäjä Johannes Takasen (1849−1885) pääteoksista.

Kirsi Kaulanen töitä oli ensimmäisen kerran esillä näyttelyssä 1993 Tampereella Taidekeskus Mältinrannassa järjestetyssä Kankaanpään taidekoulun lopputyönäyttelyssä, minkä jälkeen hän on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä mm. Galleria Sculptorissa, Aineen taidemuseossa ja Oulun taidemuseossa ja osallistunut lukemattomiin yhteisnäyttelyihin. Kaulanen on palkittu lukuisissa taidekilpailuissa. 1. palkinnon hän on saanut seuraavista: Vuonna 2009 Valtiopäivätriptyykki-teoksesta (yhdessä Ylva Holländerin kanssa), joka pystytettiin Valtiopäivien 200-vuotisjuhlien kunniaksi Porvoossa August Eklöfin puistoon; 2010 teoksesta Gaia Helsingin Musiikkitalon julkisen taiteen kilpailussa; 2013 Turun Hirvensalon koulun kutsukilpailu (sisäteos), 2015 teoksesta Elämänlähde Tampereen yliopistollisen sairaalan uuden pääaulan kolmiulotteisen taideteoksen kutsukilpailu, 2016 Mare mare -teoksesta Helsingin Kalasataman taidekilpailussa Loviseholmin puistoon sijoitettavasta veistoksesta, 2019 Pikkuapollo-teoksesta Kankaanpään liikuntakeskuksen edustalle puistoon sijoitettavasta veistoksesta, 2019 teoksesta Kaltio, joka on sijoitettu Rovaniemellä Pohjolan osuuspankin aulaan, 2021 De Geer -teoksesta Vaasan Hietalehden kiertoliittymän kutsukilpailussa ja samana vuonna Välittäjä-teoksesta Presidentti Mauno Koiviston muistomerkin suunnittelukilpailussa. Lukuisia muita Kaulasen teoksia on pystytetty ympäri Suomea ja yksi teos vuonna 2004 myös Walesiin, Lake Vyrnwyn veistospuistoon.


s. 1969
Helsinki

Opinnot ja palkinnot
2004
Taiteen maisteri Taideteollisen korkeakoulun Pallas-ohjelmasta
1993–1994
Tallinnan taidekorkeakoulu
1989–1993
Kankaanpään taidekoulu
1988–1989
Lapin taidekoulu
1985–1988
Oulun lyseon kuvataidelinja
2023 (teoksen paljastus)
presidentti Mauno Koiviston muistomerkin suunnittelukilpailun 1. sija ehdotuksella "Välittäjä"
Näyttelyitä ja julkisia teoksia
2009–2023
Valtiopäivätriptyykki, Elämänlähde, Mare Mare, Pikkuapollo, Kaltio

Teos: Kirsi Kaulanen, Arcturus, (2022), kiillotettu ruostumaton teräs

Teoskuva: Vesa Aaltonen
Taiteilijan kuva: Mimosa Kaitala

Taiteilijat

Essi
Korva

Lue lisää

Aaron
Heino

Lue lisää

Kirsi
Kaulanen

Lue lisää

Erkki
Kannosto

Lue lisää

Barbara
Tieaho

Lue lisää


Palaa alkuun