Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt noin miljoona euroa apurahoina viidelle tiede- ja kulttuurihankkeelle.
”Tieteessä moni asia on todella abstrakti. Emme saa millään kiinni siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on niin ja niin monta miljoonasosaa kuin on. On luotava kokemus, että ihminen ymmärtää mitä se tarkoittaa.”
”Ilmastonmuutos sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöt ovat tänä vuonna edustettuina, sillä niitä koskeviin hankkeisiin myönnettiin neljä viidestä suurapurahasta. Tiedettä ja kulttuuria tukevana apurahasäätiönä kiinnitimme arvioinnissa huomiota siihen, miten monipuolisesti aiheita lähestytään. Parhaimmissa hankkeissa tutkittu tieto ja taiteelliset sisällöt on osattu paketoida siten, että tuotoksesta voidaan odottaa kiinnostavaa”, toteaa Alfred Kordelinin säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk.
”Olemme saaneet palautetta, että tämäntyyppistä tukimuotoa on kaivattu. Kordelinin säätiö toimii päärahoittajana, ja rahoitus myönnetään suoraan kahdelle vuodelle. Malli tuntuu toimivan”, sanoo Båsk.
taidenäyttely tutkimusasemallaProfessori Timo Vesalan johtama työryhmä (INAR) sai 250 000 euron apurahan tiedettä ja taidetta yhdistävän taidenäyttelyn toteuttamiseen Hyytiälän metsäasemaa ympäröivään luontoon. Asemalla on tehty monitieteistä luonnontieteellistä tutkimusta vuodesta 1986 ja yli kymmenen vuotta sitten vuoropuhelu laajentui myös taiteisiin.
Näyttelykokemus tarjoaa sekä esteettisen elämyksen että auttaa ymmärtämään ilmastotutkimuksen luonnetta.
”Tieteessä moni asia on todella abstrakti. Emme saa millään kiinni siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on niin ja niin monta miljoonasosaa kuin on. On luotava kokemus, että ihminen ymmärtää mitä se tarkoittaa”, sanoo kuvataiteilija Terike Haapoja.
Ulla Taipaleen kuratoimaan näyttelyyn osallistuvat Haapojan lisäksi muun muassa arkkitehti Juhani Pallasmaa, tekstiilitaiteilija Kustaa Saksi, sekä taiteilijaryhmät IC-98 ja Kalle Hamm & Band of Weeds. Näyttely avautuu kesällä 2023.
sanomalehtien lukijakirjeet Tampereen yliopistoon professori Pertti Haapalan ja tutkijatohtori Heikki Kokon johtamalle Translocalis-tutkimushankkeelle myönnettiin 279 000 euron rahoitus. Tutkimuksen aineisto, kansalaisten 1700- ja 1800-luvuilla sanomalehtiin lähettämät lukijakirjeet kootaan tietokannaksi, joka julkaistaan osana Kansalliskirjaston digitaalisia kokoelmia.
”Tietokanta mahdollistaa poikkeuksellisen ruohonjuuritason aineiston, joka nostaa esiin kaikkien kansankerrosten kokemuksia”, toteaa Heikki Kokko.
”Jos ja kun tiedämme ja ymmärrämme historian moninaisuuden, ymmärrämme paremmin omaa aikaamme ja tulevaisuuden vaihtoehtoja”, jatkaa Haapala.
Hanke toteutetaan yhdessä Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikön (HEX) ja Kansalliskirjaston kanssa.
Naalin jäljilläDokumentaristi Kimmo Ohtonen sai 120 000 euron apurahan Tunturikettu-dokumenttielokuvan toteuttamiseen ja tietokirjan kirjoittamiseen. Teoksissa liikutaan naalin jäljillä ja syvennytään arktisen alueen ilmastonmuutokseen. Dokumentti esitetään Yle TV 1:ssä loppuvuodesta 2022. Tietokirjan on määrä ilmestyä Otavan kustantamana 2023.
Romaniväestön kulttuuriperintöaineistoRomano Missio ry.lle myönnettiin 100 000 euron apuraha kulttuuriperintöaineiston arkistointiin ja julkaisemiseen. Yhdistyksen 100 vuotta kattava arkistomateriaali (1906-2016) on toistaiseksi ollut suljettu. Romaniväestön historiaa, kulttuuria ja -tapaperinteitä sekä yhteiskunnallisesta asemaa käsittelevä aineisto tullaan julkaisemaan Kansallisarkiston kokoelmissa.
Uhanalaisten kielten tutkimusLisäksi professori Ulla-Maija Forsbergin johtamalle ryhmälle myönnettiin 150 000 euron apuraha Matthias Alexander Castrénin tutkimusaineistojen kokoamiseen.
“Castrén perusti kokonaisen tutkimussuunnan, joka on tällä hetkellä keskeinen pienten ja uhanalaisten kielten tutkimuksessa. Meidän suomensukuisista kielistämme samoin kuin monista Siperian alkuperäiskielistä tiedämme hänen ansiostaan paljon enemmän. Näin niitä voidaan myös suojella lopulliselta katoamiselta. Kamassin kielen viimeinen puhuja kuoli vuonna 1989, mutta monia muita pieniä kieliä voidaan vielä auttaa”, Forsberg sanoo.
Suuret kulttuurihankkeet -apuraha myönnetään ajankohtaiseen tutkimus- ja/tai kulttuurihankkeeseen. Apurahojen hakuaika oli 1.-31.1.2021. Hakemuksia tuli yhteensä 168 kappaletta, ja apurahahakemusten yhteissumma oli noin 33 miljoonaa euroa. Säätiön hallitus päätti apurahojen saajista 19.3.2021.
Korjattu tiedotteseen klo 16.03
paikallislehtien lukijakirjeet korjattu sanomalehtien lukijakirjeet