Emma Jääskeläinen aloitti taideopintonsa vuonna 2011 Kankaanpään taidekoulussa, missä hän suuntautui performanssitaiteeseen. Kuvanveistoa hän opiskeli Kuvataideakatemiassa, josta hän valmistui taiteen maisteriksi vuonna 2018. Jääskeläisen kyvyt huomattiin jo opiskeluaikana. Hänet valittiin vuonna 2019 Alfred Kordelinin säätiön tukeman Kiasma Commission by Kordelin -sarjan kolmanneksi taiteilijaksi. Proper Omelette -teoskokonaisuus, johon kuuluu kaksi kiviveistosta, tekstiiliteos ja pronssiveistos, oli esillä Kiasman aulatilassa ja toisen kerroksen parvella loppuvuodesta 2020 ja alkuvuodesta 2021. Seuraavan kerran Jääskeläinen huomioitiin isosti vuonna 2021, kun hänet valittiin Vuoden 2022 nuoreksi taiteilijaksi. Valintaan liittyvät museonäyttelyt hän piti Tampereen taidemuseossa ja Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa.

Emma Jääskeläinen tunnetaan erityisesti suurikokoisista pehmeän pyöreälinjaisista kiviveistoksista, joissa hän on kuvannut kehon fragmentteja, käsiä, jalkoja, suita, ihonkappaleita ja takapuolia. Jääskeläinen käyttää teoksissaan eri kivilajeja sekä suomenlampaanvillaa, pronssia ja muita metalleja, joita hän yhdistelee myös toisiinsa. Hänen lempimateriaalejaan ovat graniitti-, marmori- ja travertiinilajit kuten Viitasaaren graniitti, Lapin vihreä marmori, Norwegian Rose -marmori, Hermelin-marmori, travertiini Noce ja Rosa Asiago -kalkkikivi. Jääskeläinen käyttää teoksissaan usein myös löytökiviä ja louhoksien ylijäämäkiviä.

Jääskeläisen ilmaisu perustuu erilaisten materiaalien ominaisuuksien ja luonnollisen kauneuden esiintuomiseen, materiaalien yhdistelyyn, kontrasteihin ja mittasuhteilla leikittelyyn. Kehollisuus on tärkeä lähtökohta hänen taiteessaan. Jääskeläisen taiteen keskeinen tematiikka on liittynyt ihmiskehon muistijälkien ja kokemusten käsittelyyn. Jääskeläinen on monissa haastatteluissa avannut teostensa sisällöllisiä kerrostumia, kuinka esimerkiksi Kädet ilmaisevat monia asioita, kuten näkymättömän ajatuksen hyppysissä pitämisestä, leikistä väsyneen olennon laiskaa olotilaa tai työstä turvonneita sormia. Käsi on kaikkein uloin raaja, jolla tartutaan, kosketaan ja kohdataan. Se korostaa sitä, mistä veistoksissani on kyse: käsillä tekemisestä ja toistamisesta, hitaasta keskustelusta materiaalien kanssa ja aistillisten kokemusten esiintuomisesta.

Kerrostumia-näyttelyssä on esillä kaksi Emma Jääskeläisen teosta. Repose (2021) on tehty Norwegian Rose -marmorista, travertiinista ja suomenlampaanvillasta, At Her Fingertips (2023) Norwegian Rose -marmorista, löytökivistä ja raudasta.

Teos: Emma Jääskeläinen, Repose, 2021

Teoskuva: Vesa Aaltonen
Taiteilijan kuva: Paavo Lehtonen