PLAN B

Heli Ryhänen on tullut tunnetuksi kangaspäällysteisistä figuratiivisista veistoksistaan. Siinä missä hänen varsinkin miespuoliset kollegansa ovat muovanneet savea, valaneet pronssia, hakanneet kiveä ja koostaneet teoksiaan erilaisista valmismateriaaleista, Ryhänen on työstänyt veistoksellista muotoa esiin neulalla, langalla ja ompelukoneella. Nämä korostetun naiselliset työvälineet ja materiaalit ovat omalta osaltaan arkipäiväistäneet perinteiseen kuvanveistoon liitettyjä käsityksiä oikeista materiaaleista ja ihmisvartalon esittämisestä. Samalla ne ovat itse ylevöityneet osaksi kuvanveiston tekoperiaatteita.

Suomessa tavattavat rapulajit ovat jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu. Millään niistä ei ole ihmismäistä päätä. Kauniin punaisessa Plan B -teoksessa täytyy siis olla kyse Ryhäsen mielikuvituksen tuotteesta, johon hän on toki voinut saada inspiraatiota useammastakin lähteestä. Teos herättää paljon eri suuntiin avautuvia mielleyhtymiä.

Rapu saksineen on ulkomuodoltaan varsin pelottava, ja sellaisena äyriäinen on mielellään esitetty taiteessa ja populaarikulttuurissa. Esimerkiksi Ovidiuksen Muodonmuutoksia-teoksessa (Metamorphoses, ennen vuotta 8 jaa) valtava rapu tuli Hydran, monipäisen hirviön, avuksi taistelussa Heraklesta vastaan. Herakles kuitenkin surmasi ravun, jonka Hera myöhemmin korotti tähtikuvioksi taivaalle. District 9 -elokuvassa (2009) taas jättimäinen avaruusalus jää jumiin Johannesburgin yläpuolella. Aluksesta löytyvät nälkiintyneet muukalaiset, alienit, muistuttavat jättiläismäisiä katkarapuja.

Ravun punainen väri liittyy ruokakulttuuriin. Vaikka rapuja ei ole perinteisesti pidetty ihmisravinnoksi sopivana, saksiniekalla on nykyään hieman elitistinen maine syyskesän herkkuna. Punaisen värinsä rapu saa nimenomaan vasta keitettäessä. Teoksen nimi, Plan B, avaa myös hieman humoristisen tulkintamahdollisuuden. Puhekielessä se tarkoittaa varasuunnitelmaa, ravun tapauksessa perääntymistä, jota pidetään sille tyypillisenä liikkumissuuntana vaaran uhatessa. Entä jos teoksessa ei olekaan kuvattu muodonmuutoksen kokenutta ihmispäistä rapua vaan päinvastoin ihminen, joka on suojautunut ravun kuoreen? Kaikki ravutkaan eivät itse kasvata kuoriaan. Erakkoravut tunnetusti käyttävät pehmeän takaruumiinsa suojana esim. kotilon kuoria ja tyhjiä tölkkejä. Vuonna 2011 valmistunut Plan B näyttäytyykin tässä mielessä vertauskuvaksi suojaa kaipaavasta ihmisestä. Teos saa uutta ajankohtaisuutta omasta ajastamme ja sen uhkakuvista.

Kuka?

Heli Ryhänen (s. 1971 Iisalmessa) opiskeli Limingan taidekoulussa 1990–91, Kankaanpään taidekoulussa 1990–94 ja Kuvataideakatemiassa 2004–06. Ryhänen on toiminut monipuolisesti myös taideopetustehtävissä. SAMK Kuvataiteen lehtorina hän on toiminut vuodesta 2006. Ryhäsen teoksia on ollut mukana näyttelyissä 1990-luvun alusta alkaen. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti 1998 Tampereella Galleria Saskiassa. Ryhäsen monista julkisista teoksista mainittakoon 1996 Huittisissa paljastettu Matkalla, Virastotalo Sinetissä, Jyväskylässä 2010 paljastettu Tasapainoilua ja SAMK-Kampukselle Poriin 2017 pystytetty Pistokas. Viimeksi mainittu perustui SAMK-kampuksen avoimeen taidekilpailuun, jossa Ryhänen voitti I palkinnon. Hän sai myös Vuoden ympäristötaideteos -kunniakirjan 2012 (yhdessä Matti Kalkamon kanssa) ja William Thuring -nimikkopalkinnon 2007.

Heli Ryhänen, Plan B, 2011, tekonahka, teräs, täytteet. Kuva: Vesa Aaltonen.
Taiteilijan kuva: Mika-Sami Nuutinen