Matti Kalkamo

 

Kalkamon Suruparvi-veistos on perushahmotukseltaan lujasti kiinni veistotaiteen perinteessä. Tunnelmaltaan tummanpuhuva teos on kuitenkin lähempänä hitchcockilaista maailmaa kuin antiikin myyttien elegisiä tulkintoja.

 

IN ENGLISH

SURUPARVI

Matti Kalkamon tummasävyiseksi patinoidussa Suruparvi-teoksessa (2010) on esitetty alaston miesfiguuri, jonka vartalosta kasvaa oksia. Lehdettömillä oksilla istuu korppia muistuttavia lintuja. Millaista muodonmuutosta korpit ovat saapuneet todistamaan? Teos herättää erilaisia mielikuvia Hitchcockin elokuvista Pyhään Franciscus Assisilaiseen ja antiikin myytteihin.

Lintuaihe oli keskeinen motiivi useissa Alfred Hitchcockin (1899–1980) elokuvissa. Ohjaaja yhdisti linnut ja niiden äänet usein väkivaltaiseen kuolemaan tai uhkaavaan epäjärjestykseen. Pyhällä Franciscus Assisilaisella (n. 1181–1226) oli valoisampi näkemys eläinkunnasta. Hänen kerrotaan saarnanneen taivaan linnuille kyllästyneenä ihmisten kovasydämisyyteen. Pyhää Franciscusta kunnioitetaankin mm. luonnon, luonnonsuojelun ja hyljeksittyjen suojeluspyhimyksenä. Ovidiuksen Muodonmuutoksia-teoksessa (Metamorphoses, ennen vuotta 8 jaa) kerrotaan Narkissoksesta, joka rakastui omaan kuvaansa lähteen pinnalla niin, että ei pystynyt poistumaan lähteeltä vaan kuoli lopulta pois, ja kuihtunut ruumis muuttui narsissiksi, Narkissoksen mukaan nimetyksi keltavalkoiseksi kukaksi. Ovidiuksen runoteoksessa samoin kuin Parthenios Nikaialaisen (­– 14 jaa.) teoksessa Erotica Pathemata (Rakkauden suruista) Apollo-jumalan tavoittelema Dafne-nymfi taas muuttui laakeripuuksi.

Kalkamon Suruparvi-veistos on perushahmotukseltaan lujasti kiinni veistotaiteen perinteessä. Tunnelmaltaan tummanpuhuva teos on kuitenkin lähempänä hitchcockilaista maailmaa kuin antiikin myyttien elegisiä tulkintoja. Myyttien kuvittamisen sijasta teoksessa voikin nähdä vakavamman pohjavireen, joka viittaa laajempiin ihmisen ja luonnon välisiin suhteisiin tai pikemminkin ihmiseen osana luontoa, osana materian ikuista kiertokulkua. Kalkamon taiteelle tyypillisesti teoksen idea on monitasoinen ja pohjautuu osaltaan mustaan huumoriin. Korppeja on pidetty pahaenteisinä lintuina, jotka ennustavat kuolemaa. Ne kokoontuvat parvena lajitoverin löytämän aterian äärelle.

Kuka?

Matti Kalkamo (s. 1968 Tampereella) opiskeli Limingan taidekoulussa 1989–91 ja Kankaanpään taidekoulussa 1991–94. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä 1993 Nuorten näyttelyssä Helsingissä. Kalkamo on tehnyt lukuisia julkisia veistoksia, joista mainittakoon Miekkalinnan poliisiasemalla Hämeenlinnassa 2013 paljastettu Tres Colores, Huittisissa 2012 paljastettu Ympyrähullut (yhdessä Heli Ryhäsen kanssa) ja Tampereella Sammon yleiskoulun pihalla 2009 paljastettu Jumppahuiti. Matti Kalkamo sai William Thuring -nimikkopalkinnon 2011. Hän voitti 1. palkinnon 2012 Hämeen poliisitalon taidekilpailussa ja 2019 Pirkkalan Nuolialan koulun taidekilpailussa.


s. 1968
Tampere

Opinnot ja tunnustukset
1989–1991
Limingan taidekoulu
1991–1994
Kankaanpään taidekoulu
2011
William Thuring -nimikkopalkinto
2012
I. palkinto 2012 Hämeen poliisitalon taidekilpailussa
2019
I. palkinto Pirkkalan Nuolialan koulun taidekilpailussa.

Teoksia
2009
"Jumppahuiti" Tampereen sammon yleiskoulun piha
2012
"Ympyrähullut" Huittisissa
2013
"Tres Colores" Hämeenlinnassa Miekkalinnan poliisiasemalla

Taiteilijan kuva: Kristina Sedlerova

Taiteilijat

Emil
Cedercreutz

Lue lisää

Timo
Heino

Lue lisää

Heli
Ryhänen

Lue lisää

Jenni
Tieaho

Lue lisää

Viktor
Jansson

Lue lisää

Taru
Mäntynen

Lue lisää

Matti
Kalkamo

Lue lisää

Veikko
Myller

Lue lisää

Pirkko
Nukari

Lue lisää


Palaa alkuun